Suomalaisista pörssiyrityksistä vain neljäsosa huomioi lapsen oikeudet liiketoiminnassaan
Suomen UNICEF selvitti ensimmäisenä Suomessa, miten suomalaiset pörssiyritykset huomioivat lapsen oikeudet. Helmikuussa 2024 julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että valtaosa yrityksistä ei ymmärrä vaikutuksiaan lapsiin tai huomioi lapsen oikeuksia liiketoiminnassa.
Selvityksessä arvioiduista 52 suomalaisesta pörssiyrityksestä vain alle neljäsosa sitoutuu kunnioittamaan täysin lapsen oikeuksia kaikissa toiminnoissaan.
–Yritysten toiminnalla on aina vaikutuksia – positiivisia tai negatiivisia – lapsiin. Lapset ovat yrityksille myös merkittävä sidosryhmä. Lapset ovat tuotteiden ja palveluiden kuluttajia, työntekijöiden perheenjäseniä ja tulevaisuuden työvoimaa. Kuitenkaan yritykset eivät pääsääntöisesti huomioi lapsen oikeuksia osana ihmisoikeusvaikutuksiaan, Suomen UNICEFin yritysvastuun erityisasiantuntija Outi Kauppinen.
Perusta paremmalle lapsen oikeuksien huomioimiselle on kuitenkin olemassa, sillä suurin osa analysoiduista yrityksistä huomioi ihmisoikeudet ainakin jossain määrin omassa toiminnassaan. Lisäksi yritykset ovat ottaneet tärkeimmät lapsia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) osaksi vastuullisuustyötään. Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä syventämään yrityksen ymmärrystä ja osaamista myös lapsen oikeuksissa.
Suosituksia ja työkaluja yrityksille ja sijoittajille
Tutkittuaan suomalaisia pörssiyrityksiä, UNICEF suosittelee, että yritykset:
- Sitoutuvat lapsen oikeuksien kunnioittamiseen. Yritysten tulee sitoutua selkeästi ja julkisesti lapsen oikeuksien kunnioittamiseen, ja sitoumuksen tulee kattaa myös muut lapsenoikeusvaikutukset kuin lapsityövoiman kieltäminen. Yrityksen hallituksen ja ylimmän johdon täytyy hyväksyä sitoutuminen lapsen oikeuksiin.
- Tunnistavat olennaiset lapsen oikeuksiin liittyvät riskit ja toimivat niiden ehkäisemiseksi. Lisäksi yritykset ottavat sidosryhmät mukaan lapsen oikeuksiin liittyvissä aiheissa ja sisällyttävät valitusmekanismeihinsa lapsilinssin. Yritykset raportoivat edistymisestään avoimesti ja kertovat myös kielteisistä vaikutuksistaan lapsiin.
- Kertovat lapsivaikutuksistaan avoimesti julkisissa tietolähteissä. Vaikka jo Suomen vahva sääntelykehys takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, avoimuus lapsivaikutuksista voi toimia sekä positiivisena esimerkkinä muille yrityksille että lisätä luottamusta yrityksen vastuullisuustyöhön.
- Kannustavat perheystävällisiin käytäntöihin niin paikallisesti kuin toimitusketjuissaan. Suomalaisyritykset julkistavat harvoin perheystävällisyyden mittareitaan, mikä tekee niiden perheystävällisyyden arvioinnin vaikeaksi. Yrityksillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää perheystävällisyyden lisäämiseksi - esimerkiksi isien vanhempainvapaiden toteutumisessa. Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus edistää perheystävällisiä käytäntöjä kotimaassa, jonka lisäksi niiden tulisi tukea kansainvälisten vähimmäisstandardien toteutumista globaaleissa toiminnoissaan ja toimitusketjuissaan.
Yritysten lapsivaikutuksien arviointia helpottamaan on luotu useita työkaluja. Jo kymmenen vuotta täyttäneet Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet auttavat yrityksiä tunnistamaan osa-alueet, joilla ne voivat ehkäistä liiketoimintansa haittoja ja toisaalta luoda pysyviä parannuksia lasten elämään. Periaatteet koskevat yritysten vaikutuksia lapsiin niin työpaikalla, markkinoilla, yhteisöissä kuin ympäristöissäkin, joissa yritykset ja niiden toimitusketjut toimivat.
UNICEFilta löytyy kattavasti työkaluja yrityksille lapsen oikeuksien kunnioittamiseksi ja liiketoimintaa ohjaavien lapsenoikeusperiaatteiden toteuttamiseksi.
Sijoittajille UNICEF on luonut työkalun lapsen oikeuksien integroimiseksi ESG-analyyseihin ja sijoittamisen lapsilinssin, joka osoittaa sijoitusten suorat ja epäsuorat vaikutukset lapsiin.
Odotukset yritysten sosiaaliselle vastuulle kasvavat
– Integroimalla lapsen oikeudet yrityksen periaatteisiin ja käytäntöihin voidaan vahvistaa olemassa olevia kestävän kehityksen strategioita niin lasten kuin yritystenkin eduksi. Lisäsysäyksen tälle työlle antaa EU-lainsäädäntö, joka edellyttää yrityksiä ottamaan huomioon toimintansa vaikutukset yhteiskuntaan sekä noudattamaan näiden suhteen erityisiä raportointinormeja, Kauppinen sanoo.
Yritykset voisivat vastata sidosryhmiensä ja lainsäätäjien kasvaviin sosiaalisen vastuun odotuksiin julkaisemalla tarkempia tietoja siitä, miten ne huomioivat lapsen oikeudet osana vastuullisuustyötään. Vastaavasti julkisesti kerrotut tiedot voivat innostaa muita yrityksiä kehittämään työtään eteenpäin ja auttavat sidosryhmiä tunnistamaan vastuullisesti toimivat yritykset.
Suomen UNICEF kannustaa yrityksiä aktiiviseen vuoropuheluun lapsen oikeuksien edistämisestä liiketoiminnassa useiden sidosryhmien kanssa – niin sijoittajien, yritysten kuin lapsen oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa. Suomen UNICEF, jolla on pitkä historia yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa, on valmis tukemaan tätä työtä yhteistyössä yritysten kanssa.
Kolmannes maailman väestöstä – 2,3 miljardia – on lapsia. Koska lasten fyysinen, henkinen ja emotionaalinen kehitys on vielä kesken ja koska he ovat riippuvaisia aikuisista, lapset tarvitsevat erityistä suojelua. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on luotu turvaamaan lasten erityisiä tarpeita ja etuja. Se, että lapset voivat saavuttaa täyden potentiaaliinsa, hyödyttää yksilöitä itseään, ja sillä on merkittävä rooli kestävien yhteiskuntien ja vakaiden liiketoimintaympäristöjen rakentamisessa.
