Suomesta maailman paras maa jokaiselle lapselle - UNICEFin hallitusohjelmatavoitteet

Hallitusohjelmatavoitteemme tähtäävät siihen, että jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin maamme rajojen sisäpuolella ja Suomi kantaa maailmanlaajuisen vastuunsa lasten hyvinvoinnista.

© UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen
© UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suomen valtio on sitoutunut toteuttamaan jokaisen lapsen oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti. UNICEFin tavoite on, että Suomi on maailman paras maa jokaiselle lapselle. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi nostamme keskiöön kolme asiaa:

1. Otetaan järjestelmällisesti käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi

Tällä hetkellä päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä tietämättä, miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin, miten päätöksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia voisi lieventää ja mitä kustannusvaikutuksia päätöksellä on. Päättäjät eivät myöskään pysty valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä, vaan joko hyväksymään tai hylkäämään yhden esityksen kerrallaan. Sekä Kataisen että Sipilän hallitusten hallitusohjelmiin kirjattiin tavoite lapsivaikutusten arvioinnista, mutta ne eivät ole valtionhallinnon tasolla johtaneet käytännössä mihinkään.

Seuraavan hallituksen on otettava lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi systemaattisesti käyttöön, jolloin päätösten teko johdonmukaistuu ja päätösten laatu paranee.

Tavoite A. Tiedämme päätöksentekovaiheessa, mitä vaikutuksia päätöksellä on lapsiin. Päättäjät voivat valita lasten kannalta parhaat vaihtoehdot ja päätösten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia voidaan ennakoida ja lieventää.

Keino: Jokaisessa ministeriössä koulutetaan lapsivaikutusten arviointiin perehtyneitä asiantuntijoita, joiden tehtävä on tukea oman ministeriönsä lapsivaikutusten arviointiprosessien toteutumista. Lisäksi hallitus varmistaa lakien ja politiikkaohjelmien valmisteluvaiheessa vaikutusten arviointiin riittävästi aikaa.

Tavoite B. Tiedämme, paljonko määrärahoja lapsiin käytetään. Päättäjät pystyvät kohdistamaan määrärahat lasten kannalta oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja varmistamaan, että resurssit ovat riittävät.

Keino: Hallitus käynnistää väestölähtöisen budjettianalyysimallin kehittämisen valtio-, maakunta- ja kuntatasolle. Työssä hyödynnetään kuntien ja maakuntien kehittämishankkeista kertynyttä tietoa.

2. Korjataan puutteet pakolais- ja turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteuttamisessa

Harvaan lapsiryhmään kohdistuu Suomessa yhtä paljon oikeusloukkauksia eri elämänalueilla kuin pakolais- ja turvapaikanhakijalapsiin. Ihmisoikeuksia puolustavan valtion onnistuminen mitataan siinä, miten se onnistuu huolehtimaan heikoimmistaan. Pakenevat lapset ovat taustansa ja elämäntilanteensa vuoksi yksi kaikkein haavoittuvimmista ihmisryhmistä Suomessa.

Seuraavan hallituksen on korjattava sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa esiintyviä puutteita. Kun nämä puutteet korjataan, pakeneviin lapsiin liittyvästä päätöksenteosta tulee laadukkaampaa ja oikeusprosessien määrä vähenee.

Tavoite A. Pakolais- ja turvapaikanhakijalapsia koskeva lainsäädäntö on lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen. Viranomaisten mahdollisuus edistää pakenevien lasten oikeuksia helpottuu, kun lainsäädäntö on kunnossa.

Keino: Hallitus tekee lapsivaikutusten arvioinnin seuraavalla hallituskaudella joka tapauksessa avattavista ulkomaalais-, vastaanotto-, säilöönotto- ja kotouttamislaeista sekä tarvittavat lakimuutokset. Vaikutusten tulokset tehdään näkyväksi lakien hallituksen esitysten perusteluosioissa.

Tavoite B. Yksintulleista turvapaikanhakijalapsista huolehtii lastensuojeluviranomainen läpi koko vastaanotto- ja turvapaikkaprosessin. Maahanmuuttoviranomaiset voivat keskittyä hoitamaan perustehtäväänsä lapsilähtöisesti, kun päävastuu yksintulleiden turvapaikanhakijalasten turvallisesta kasvuympäristöstä, kehityksestä ja suojelusta on lastensuojeluviranomaisilla, joilla on kokemusta haavoittuvien lasten tukemisesta.

Keino: Hallitus tekee selvityksen ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten vastaanotto- ja turvapaikkaprosessin koordinoinnin ja vastuun siirtämisestä lastensuojeluviranomaiselle.

3. Varmistetaan Suomen globaalin vastuun johdonmukaisuus

OECD:n kehitysapukomitea DAC on todennut arvioissaan, että Suomen kehitysyhteistyön suurin ongelma on sen tempoilevuus. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi monenkeskisen kehitysyhteistyön tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan 2017, että vaikuttavuutta tulee kehittää. Myös Suomen kehityspoliittinen toimikunta totesi vuosiarviossaan 2017, että hallituskausittain vaihtuvat painopistealueet ovat haaste.

Suomi on ottanut yritysyhteistyön vahvaksi painopisteeksi kehitysyhteistyössään, mikä lisää yritysten vastuuta kehitysvaikutusten saavuttamisesta. Johdonmukaisuuden vuoksi Suomen tulisi vastaavasti huomioida yritysten vaikutus kehitykseen ja ihmisoikeuksiin myös kehitysyhteistyön ulkopuolella. Nykykäytäntö, jossa yritysten oman toiminnan ihmisoikeusvaikutusten huomiointi on yrityksille vapaaehtoista, heikentää Suomen globaalin vastuun johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta.

Tavoite A. Suomella on selkeä aikataulu sille, miten 0,7 % bruttokansantulosta ohjataan kehitysyhteistyöhön. Kehityspolitiikka on pitkäjänteistä ja johdonmukaista, jolloin Suomi kykenee toteuttamaan tavoitteitaan poistaa eriarvoisuus ja edistää kestävää kehitystä. Muiden politiikka-alueiden – kuten kauppapolitiikan, maahanmuuttopolitiikan, koulutuspolitiikan ja ilmastopolitiikan – tavoitteet tukevat kehityspolitiikassa julkilausuttuja tavoitteita.

Keino: Suomi asettaa selvitysryhmän kehitysyhteistyön johdonmukaisuuden parantamiseksi. Ryhmä selvittää myös kehitysyhteistyölain mahdollisuutta. Kehitysavun vaikuttavuuden arviointeja hyödynnetään tehokkaasti ja niiden tulokset ohjaavat selvemmin päätöksentekoa myös apumyönnöissä.

Tavoite B. Suomalaiset yritykset kantavat vastuunsa toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Keino: Säädetään YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin pohjautuva laki, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

 Lisätietoa vaaleihin liittyvästä työstämme

Kampanjoita ja kannanottoja

  • Olemme mukana lapsijärjestöjen yhteisessä Anna ääni lapselle -kampanjassa»Tutustu kampanjaan
  • Osallistumme myös yli sadan yrityksen ja järjestön yhteiseen Ykkösketjuun-kampanjaan. Sen tavoite on saada hallitusohjelmaan kirjaus laista, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista myös Suomen rajojen ulkopuolella. »Lue lisää kampanjasta ja allekirjoita vetoomus
  • Vaadimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa koulutuksen nostamista Suomen kehityspolitiikan kärkiteemaksi. »Tutustu kannanottoon (PDF)

Vaaleihin liittyviä blogikirjoituksia

  • Lasten hyvinvointia ei turvata hyväntekeväisyyden varassa. Lue asiantuntijamme blogikirjoitus lapsiperheköyhyydestä. »Siirry blogiin 
  • Pidämme esillä myös koulutukseen liittyviä teemoja. Lue, kuinka lasten perhetausta vaikuttaa heidän koulumenestykseensä»Siirry blogiin
  • Lue blogistamme, keitä ovat heikoimmassa asemassa olevat lapset Suomessa»Siirry blogiin
  • Jokaisella lapsella on oikeus olla vanhempiensa hoidettavana. Lue kuinka Suomen tiukka perheenyhdistämislainsäädäntö loukkaa pakolaislasten oikeuksia»Siirry blogiin