Kun UNICEF auttoi Suomea
UNICEF perustettiin vuonna 1946 auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli ensimmäisiä avunsaajia.
Sir Roger Mooren juontamassa videossa kerrotaan kuinka pienestä YK:n osasta, joka perustettiin auttamaan Euroopan lapsia toisen maailmansodan jälkeen on kasvanut maailman suurin ja vaikutusvaltaisin lastenjärjestö.
UNICEF perustettiin hätäapujärjestöksi auttamaan Euroopan lapsia toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. UNICEF auttoi myös Suomen lapsia vuodesta 1947 vuoteen 1951 saakka.
Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.
Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja.
Yhteensä Suomi sai UNICEFilta elintarvikeapua 37 miljoonan markan arvosta ja muita lahjoituksia 29 miljoonan markan arvosta.
Laardia ja maitopulveria
Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen.
Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja.
Apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin. Lisäravinto saatiin tehokkaasti jaettua, sillä Suomessa oli jo tuolloin toimiva kouluruokailujärjestelmä.
Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen kouluoppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.
Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.
Kenkiä ja flanellia
Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon.
UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.
Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkauseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia.
Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.
Raaka-aineavustusten (nahka, puuvilla ja villa) lisäksi UNICEF tuki Suomen terveysohjelmia, esimerkiksi neuvolatoimintaa ja rokotuksia sekä meijeritalousohjelmaa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutustohjelmia.
Suomi toipui nopeasti
UNICEFin avustustoiminta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan.
Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.
UNICEFin aikajana
1946 UNICEF perustetaan auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen
1947 UNICEFin ensimmäinen rokotuskampanja
1947 UNICEF alkaa auttaa Suomen lapsia. Apua annetaan vuoteen 1951 saakka.
1951 Ensimmäinen UNICEF-kortti ilmestyy
1952 Taistelu malariaa vastaan alkaa
1954 Näyttelijä Danny Kaye nimetään UNICEFin ensimmäiseksi hyvän tahdon lähettilääksi.
1962 Ensimmäinen koulutusohjelma
1962 Ensimmäinen tutkimus kehitysmaiden lasten tilanteesta
1965 UNICEF saa Nobelin rauhanpalkinnon
1966 Vesi- ja sanitaatio-ohjelmat alkavat ankaran kuivuuden vaivaamasta Intiasta
1974 Halpa vesipumppu kehitetään
1975 Suolasokeriliuos kehitetään yhdessä WHO:n kanssa
1979 Ensimmäinen Maailman lasten tila -raportti julkistetaan
1988 UNICEF on perustamassa maailmanlaajuista yhteisöä polion hävittämiseksi
1989 Lapsen oikeuksien sopimus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa
1991 UNICEFin ohjelma rintaruokinnan edistämiseksi alkaa
1994 "School-in-a-box" -koulutarvikelaatikko kriisialueiden lapsille kehitetään
1997 UNICEF asettuu naisten sukuelinten silpomista vastaan
1998 UNICEF nousee malariaa vastaan
2000 Maailman yhteiset vuosituhattavoitteet sovitaan
2002 YK:n ensimmäinen lasten huippukokous
2006 UNICEF on maailman tärkeimpiä hätäavun antajia. Silti 4/5 järjestön budjetista pystytään käyttämään pitkäjänteiseen kehitystyöhön
2011 Lapsen oikeuksien sopimus koulujen opetussuunnitelmiin Suomessa