UNICEFin historia

Laita hyvä jakoon Whatsapp

Kun UNICEF auttoi Suomea

UNICEF perustettiin vuonna 1946 auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli ensimmäisiä avunsaajia.

Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.

Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja. 

Yhteensä Suomi sai UNICEFilta elintarvikeapua 37 miljoonan markan arvosta ja muita lahjoituksia 29 miljoonan markan arvosta.

Laardia ja maitopulveria

Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen.

Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja.

Apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin. Lisäravinto saatiin tehokkaasti jaettua, sillä Suomessa oli jo tuolloin toimiva kouluruokailujärjestelmä.

Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen kouluoppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.

Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.

Kenkiä, flanellia ja terveydenhoitoa

Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon.

UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.

Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkauseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia.

Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.

Raaka-aineavustusten (nahka, puuvilla ja villa) lisäksi UNICEF tuki Suomen terveysohjelmia, esimerkiksi neuvolatoimintaa ja rokotuksia sekä meijeritalousohjelmaa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutustohjelmia.

Suomi toipui nopeasti

UNICEFin avustustoiminta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan.

Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.

Tänä päivänä yli 80 000 suomalaista auttaa heikoimmassa asemassa eläviä lapsia kuukausilahjoituksen kautta.

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

UNICEFin aikajana

1946

UNICEF perustetaan auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen.

1947 

UNICEF alkaa auttaa Suomen lapsia. Apua annetaan vuoteen 1951 saakka. 

1949

Seitsemänvuotias tšekkiläinen Jitka Samkova piirtää ensimmäisen UNICEF-kortin kiitokseksi saamastaan avusta. UNICEF-korttien myynti alkaa ja muodostuu seuraavien vuosikymmenien aikana yhdeksi organisaation tärkeimmistä varainhankinnan muodoista.

Jitka Samkovan piirros UNICEFille.

1953

UNICEFista tulee YK:n pysyvä organisaatio. Toiminta laajenee hätäavusta myös muuhun lasten eteen tehtävään työhön. Vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyön tarkoituksena on vähentää lasten kuolleisuutta ja torjua sairauksia.

1956

Vuosina 1956–1957 yli 13 000 terveyskeskusta 102 maassa sai tukea UNICEFilta.

1957

UNICEFin ravitsemusohjelma käynnistyy. Yhteisöt saavat opastusta vihannesten viljelyssä sekä karjan ja siipikarjan kasvatuksessa.

1961

UNICEF laajentaa toimintaansa tukemaan lasten koulunkäyntiä.

1965 

"Lasten hyvinvointi tänä päivänä vaikuttaa väistämättä huomisen maailman rauhaan", toteaa UNICEFin pääsihteeri Henry R. Labouisse ottaessaan vastaan Nobelin rauhanpalkinnon UNICEFin puolesta.

UNICEFin pääsihteeri Henry R. Labouisse (vasemmalla) vastaanottaa Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa vuonna 1965. Norjan Nobel-komiteaa komiteaa edustanut Gunnar Jahn jakoi palkinnon.

1968

UNICEF auttaa äitejä ja lapsia sotien keskellä Biafrassa ja Vietnamissa. Apua tarjotaan organisaation periaatteiden mukaisesti kaikille, riippumatta poliittisista kannoista.

1974

Halpa vesipumppu kehitetään. Se mullistaa elämän monissa kylissä.

1975

Suolasokeriliuos kehitetään yhdessä WHO:n kanssa.

1982

Pienten lasten kanssa tehtävään työhön määritellään neljä kulmakiveä: kasvun seuranta, nestehukan torjuminen suolasokeriliuoksella, imetyksen tukeminen ja rokotukset.

1988 

UNICEFin kehityskeskus, Innocenti, perustetaan Firenzeen, Italiaan.

1989 

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa. Siitä tulee nopeasti maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus.

1994

UNICEF ja UNESCO kehittävät "school-in-a-box" -koulutarvikelaatikon, jonka ansiosta lasten koulunkäynti voi jatkua myös katastrofialueilla. Laatikko sisältää opetusmateriaalit koko luokalle.

Simon Koraikove, St. Andrew Mentonain peruskoulun rehtori Arawassa, Papua-Uudessa-Guineassa, avaa school-in-a-box-laatikon.

1997 

UNICEF asettuu naisten sukuelinten silpomista vastaan.

1998 

UNICEF nousee malariaa vastaan.

2000

Maailman yhteiset vuosituhattavoitteet sovitaan.

2002

YK:n ensimmäinen lasten huippukokous.

2006 

UNICEF on maailman tärkeimpiä hätäavun antajia. Silti 4/5 järjestön budjetista pystytään käyttämään pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

2010

Lähes 160 000 ihmistä kuolee ja yli miljoona ihmistä menettää kotinsa Haitin maanjäristyksessä. UNICEF johtaa humanitaarista työtä lasten hyväksi.

2011

Lapsen oikeuksien sopimus lisätään koulujen opetussuunnitelmiin Suomessa.

2020

Koronapandemia alkaa. UNICEFille annetaan kriittinen tehtävä varmistaa, että 92 matalan ja keskitulotason maata saa koronarokotteita.

Aiheeseen liittyvää

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi

Suomen UNICEFin historiikki (PDF)

Kun UNICEF auttoi Suomea -julkaisu (PDF)

Mikon tarina

Irjan tarina

Yli 70 vuotta tuloksia