Siirry sisältöön

UNICEFin historia

Lapsella on Unicefin avustustarvikkeita kelkassa. Poro seisoo vieressä.

UNICEF perustettiin vuonna 1946 auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Suomi oli ensimmäisiä avunsaajia.

Kun UNICEF auttoi Suomea

Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.

Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja. 

Yhteensä Suomi sai UNICEFilta elintarvikeapua 37 miljoonan markan arvosta ja muita lahjoituksia 29 miljoonan markan arvosta.

Laardia ja maitopulveria

Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen.

Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja.

Apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin. Lisäravinto saatiin tehokkaasti jaettua, sillä Suomessa oli jo tuolloin toimiva kouluruokailujärjestelmä.

Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen kouluoppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.

Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.

Kenkiä, flanellia ja terveydenhoitoa

Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon.

UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.

Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkauseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia.

Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.

Raaka-aineavustusten (nahka, puuvilla ja villa) lisäksi UNICEF tuki Suomen terveysohjelmia, esimerkiksi neuvolatoimintaa ja rokotuksia sekä meijeritalousohjelmaa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutustohjelmia.

Suomi toipui nopeasti

UNICEFin avustustoiminta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan.

Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.

Tänä päivänä yli 80 000 suomalaista auttaa heikoimmassa asemassa eläviä lapsia kuukausilahjoituksen kautta.

UNICEFin aikajana

1940- ja 1950-luvut: Jällenrakennus alkaa ja johtaa pitkäjänteiseen kehitystyöhön

1946: UNICEF perustetaan auttamaan lapsia toisen maailmansodan jälkeen.

1947: UNICEF alkaa auttaa Suomen lapsia. Apua annetaan vuoteen 1951 saakka. 

1949: Seitsemänvuotias tšekkiläinen Jitka Samkova piirtää ensimmäisen UNICEF-kortin kiitokseksi saamastaan avusta. UNICEF-korttien myynti alkaa ja muodostuu seuraavien vuosikymmenien aikana yhdeksi organisaation tärkeimmistä varainhankinnan muodoista.

1953: UNICEFista tulee YK:n pysyvä organisaatio. Toiminta laajenee hätäavusta myös muuhun lasten eteen tehtävään työhön. Vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyön tarkoituksena on vähentää lasten kuolleisuutta ja torjua sairauksia.

1956: Vuosina 1956–1957 yli 13 000 terveyskeskusta 102 maassa sai tukea UNICEFilta.

1957: UNICEFin ravitsemusohjelma käynnistyy. Yhteisöt saavat opastusta vihannesten viljelyssä sekä karjan ja siipikarjan kasvatuksessa.

1960- ja 1970-luvut: UNICEF saa Nobelin rauhanpalkinnon ja alkaa tukea lasten koulutusta

1961: UNICEF laajentaa toimintaansa tukemaan lasten koulunkäyntiä.

1965: "Lasten hyvinvointi tänä päivänä vaikuttaa väistämättä huomisen maailman rauhaan", toteaa UNICEFin pääsihteeri Henry R. Labouisse ottaessaan vastaan Nobelin rauhanpalkinnon UNICEFin puolesta.

1968: UNICEF auttaa äitejä ja lapsia sotien keskellä Biafrassa ja Vietnamissa. Apua tarjotaan organisaation periaatteiden mukaisesti kaikille, riippumatta poliittisista kannoista.

1974: Edullisesti valmistettava vesipumppu kehitetään. Se mullistaa elämän monissa kylissä.

1975: Suolasokeriliuos kehitetään yhdessä WHO:n kanssa.

1980- ja 1990-luvut: Lapsen oikeuksien sopimus solmitaan ja UNICEFin työ laajenee tutkimukseen

1982: Pienten lasten kanssa tehtävään työhön määritellään neljä kulmakiveä: kasvun seuranta, nestehukan torjuminen suolasokeriliuoksella, imetyksen tukeminen ja rokotukset.

1988: UNICEFin tutkimuskeskus, Innocenti, perustetaan Firenzeen, Italiaan.

1989: Lapsen oikeuksien sopimus hyväksytään YK:n yleiskokouksessa. Siitä tulee nopeasti maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus.

1994: UNICEF ja UNESCO kehittävät "school-in-a-box" -koulutarvikelaatikon, jonka ansiosta lasten koulunkäynti voi jatkua myös katastrofialueilla. Laatikko sisältää opetusmateriaalit koko luokalle.

1997: UNICEF asettuu naisten sukuelinten silpomista vastaan.

1998: UNICEF nousee malariaa vastaan.

2000- ja 2020-luvut: Kestävän kehityksen tavoitteet asetetaan ja UNICEF auttaa lapsia katastrofeissa

2000: Maailman yhteiset vuosituhattavoitteet sovitaan.

2002: YK:n ensimmäinen lasten huippukokous.

2006: UNICEF on maailman tärkeimpiä hätäavun antajia. Silti 4/5 järjestön budjetista pystytään käyttämään pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

2010: Lähes 160 000 ihmistä kuolee ja yli miljoona ihmistä menettää kotinsa Haitin maanjäristyksessä. UNICEF johtaa humanitaarista työtä lasten hyväksi.

2011: Lapsen oikeuksien sopimus lisätään koulujen opetussuunnitelmiin Suomessa.

2020-luku: UNICEF auttaa pandemian hillitsemisessä ja tukee Ukrainan lapsia

2020: Koronapandemia alkaa. UNICEFille annetaan kriittinen tehtävä varmistaa, että 92 matalan ja keskitulotason maata saa koronarokotteita.

2022: Venäjä hyökkää Ukrainaan. UNICEF auttaa Ukrainan lapsia ja perheitä niin Ukrainassa kuin naapurimaissa. Suomalaisilla on ennennäkemätön halu auttaa.