Kun UNICEF auttoi Suomea
Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.
Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja.
Yhteensä Suomi sai UNICEFilta elintarvikeapua 37 miljoonan markan arvosta ja muita lahjoituksia 29 miljoonan markan arvosta.
Laardia ja maitopulveria
Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen.
Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja.
Apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin. Lisäravinto saatiin tehokkaasti jaettua, sillä Suomessa oli jo tuolloin toimiva kouluruokailujärjestelmä.
Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen kouluoppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.
Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.
Kenkiä, flanellia ja terveydenhoitoa
Kun ravitsemustilanne parani, avustus siirtyi lasten vaate- ja kenkäpulan poistamiseen ja muuhun tukeen, esimerkiksi terveydenhuoltoon.
UNICEFin tuella hankittiin esimerkiksi yhdeksän röntgenkonetta ja järjestettiin rokotuskampanjoita. Tuberkuloosi oli yleisimpiä lasten ja nuorten kuolinsyitä.
Puuvillaa käytettiin esimerkiksi flanellin tuottamiseen, josta tehtiin lapsille alusvaatteita ja äitiyspakkauseen tarvikkeita. Esimerkiksi vuosina 1948-50 kaikkiaan 115 942 äitiyspakkausta sisälsi UNICEFin flanellia.
Nahasta tehtiin kenkiä: yli 50 000 lasta sai UNICEFin avulla kengät.
Raaka-aineavustusten (nahka, puuvilla ja villa) lisäksi UNICEF tuki Suomen terveysohjelmia, esimerkiksi neuvolatoimintaa ja rokotuksia sekä meijeritalousohjelmaa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutustohjelmia.
Suomi toipui nopeasti
UNICEFin avustustoiminta päättyi Suomessa vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen, ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan.
Jo samana vuonna Suomen hallitus myönsi 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.
Tänä päivänä yli 80 000 suomalaista auttaa heikoimmassa asemassa eläviä lapsia kuukausilahjoituksen kautta.
