Terveysasemalle saatiin vesihana ja nyt synnyttäjätkin pääsevät pesulle
Koilis-Ugandassa, Kotidossa, lasten elämää vaikeuttavat monet asiat: huono ravitsemustilanne, kuivuuden pahentama vesipula ja armoton köyhyys. Lisää haasteita aiheuttavat toistuvat epidemiat. Yksinkertainen asia on muuttanut asioita paremmaksi – vesi.
© Suomen UNICEF
Kuivuusjaksot eivät ole Itä-Afrikassa uusia, mutta ilmastonmuutoksen myötä sadekausi toisensa jälkeen epäonnistuu ja nyt sadekaudellakin on kuivaa. Kotidossa, Koilis-Ugandassa toivoa kuivuuden keskellä luo valtava porakaivo, joka pumppaa vettä maanuumenista. Vesijärjestelmä toimittaa puhdasta vettä alueen terveyskeskukseen, kouluun sekä kotitalouksille. Paahtava aurinko saadaan hyötykäyttöön, sillä järjestelmä toimii aurinkovoimalla.
UNICEFin työ Ugandassa edistää puhtaan veden saatavuutta, sanitaatiota ja parempaa hygieniaa lapsille. Työllä on suora merkitys lasten terveyteen ja henkiinjäämiseen. Yksi esimerkki työstä on Kotidoon rakennettu vesijärjestelmä.
Lähes 40% terveyspalveluista Ugandassa on vailla juoksevaa vettä ja yli 90% vailla sanitaatiota. Christine Ajok toimii kätilönä klinikalla, jonne on vihdoin saatu vesihanat ja toimiva sanitaatio. Klinikka palvelee tuhansia ihmisiä alueella, ja esimerkiksi synnytyksiä on useita viikossa.
Puhdas vesi helpottaa tilannetta paljon! Voimme hoitaa lapsia ja äitejä paremmin. Synnyttäjillä on nyt mahdollisuus peseytyä ja se on vähentänyt tulehdusriskiä.
Kätilö Christine Ajok
Erilaiset epidemiat ovat koetelleet Ugandaa viime vuosina, koronapandemian jälkeen maassa on levinnyt ebola ja kolera. Tautien leviämisen ehkäisemiseksi hyvä hygienia on erityisen tärkeää. Ajok kertoo, että äitiys- ja lapsikuolleisuus luvut ovat klinikalla laskussa. Äidit tulevat useammin klinikalle synnyttämään, kun tietävät että siellä on vettä.
Lapsen terveys alkaa äidin hyvinvoinnista
Kotidon alueella lasten ravitsemus on jatkuva huolen aihe ja jopa 90% pikkulapsista on vailla monipuolista ja riittävää ravintoa. Aliravitsemuksen ehkäisyssä erityisen tärkeää on odottavan ja imettävän äidin hyvinvointi. Vastaanotollaan Christine Ajok seuraa odottavien äitien terveyttä ja ravitsemusta muun muassa seuraamalla äidin kädenympäryksen mittaa. Äideille annetaan lisäravinteita ja lisäksi malarialääkettä. Lääkkeiden ja vitamiinien ottaminen on nyt helpompaa, kun tarjolla on juomavettä.
– Ennen lääkkeet otettiin mukaan, emmekä voineet valvoa niiden ottamista. Osa äideistä saattoi antaa malarialääkkeen lapselleen, Ajok kertoo.
Äidin terveys odotus- ja imetysaikana takaa hyvän pohjan lapsen terveydelle. Syntymän jälkeen vauvojen terveyttä ja painonkehitystä seurataan tarkkaan. Jos painokäyrä näyttää huolestuttavalta, Ajok keskustelee asiasta äidin kanssa. Klinikalla tarjotaan tietoa monipuolisesta ravitsemuksesta ja sen merkityksestä. Aliravituille lapsille on tarjolla ensin kotihoitoa, jolloin he saavat viikoittain kotiin ravintotahnaa lapsen tarpeisiin. Vakavissa tilanteissa lapset ohjataan sairaalahoitoon.
Vesijärjestelmän ansiosta kotitalouksilla on käytössä vettä myös viljelyksien kasteluun ja karjanhoitoon. Sen ansiosta sadot ovat parempia ja karja voi hyvin, joka parantaa perheiden ja lasten ruokavaliota. Parempi hygienia ja monipuolisempi ruokavalio auttavat lapsia pysymään terveenä. Puhtaalla vedellä on suuri merkitys lapsille.
Vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyö parantaa Ugandassa lasten terveyttä varmistamalla lapsille ja heidän perheilleen turvallisen juomaveden ja lapsiystävälliset sanitaatio- ja hygieniapalvelut.
UNICEF mm. kunnostaa ja rakentaa WC- ja käsienpesutiloja kouluissa, varhaiskasvatuskeskuksissa ja terveysasemilla sekä vesipisteitä ja kaivoja yhteisöissä. Lisäksi UNICEF tukee viranomaisten ja paikallisten yhteistyökumppaneiden vesi-, sanitaatio- ja hygieniaosaamista.
Koulutuksen ja kampanjoiden kautta UNICEF lisää tietoisuutta hygienian merkityksestä, jotta hyvät hygieniakäytännöt, kuten käsienpesu ja WC-tilojen käyttö ja ylläpito, leviäisivät laajemmalle.
Parantunut hygienia ja puhdas juomavesi vähentävät sairastelua ja parantavat lasten ja erityisesti tyttöjen oppimista, kun sairastelu tai esimerkiksi kuukautiset eivät enää ole koulunkäynnin esteenä.
