Köyhyys asettui taloksi – koronasta tulikin lapsenoikeuskriisi
Koronapandemian vakavimmat vaikutukset ovat iskeneet lapsiin. Köyhyys, nälkä ja mielenterveyden ongelmat kaihertavat liian monen lapsen tulevaisuutta. Vielä ei ole liian myöhäistä toimia.
”Olemme tehneet arvion, että korona voidaan luonnehtia pandemiaksi.”
Näin lausui vakavailmeinen Maailman terveysjärjestön pääjohtaja, tohtori Tedros Adhanam Ghebreyesus puhuessaan lehdistötilaisuudessa 11. maaliskuuta 2020.
Tuosta päivästä on kulunut nyt lähes kaksi vuotta. Koronavirus on levinnyt lähes jokaiseen maailman kolkkaan, tartuntoja on vahvistettu jo yli 400 miljoonaa ja se on vaatinut lähes kuuden miljoonan ihmisen hengen.
Vakavimmin koronan vaikutukset ovat iskeneet kuitenkin lapsiin. Maailmanlaajuisesta terveyskriisistä on muodostunut lapsenoikeuskriisi.
Yli puolet maailman
lapsista elää köyhyydessä
Korona toi mukanaan lisääntyneen puutteen ja nälän. Maailmanlaajuisesti moniulotteisessa köyhyydessä elävien lasten määrä on noussut kahdessa vuodessa neljällä prosentilla, koskettaen jo 52 prosenttia lapsista.
Neljä prosenttia ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta kun prosentit muuntaa luvuiksi, paljastuu karu tilanne: kahdessa vuodessa noin 90 miljoonaa lasta lisää elää köyhyydessä. Siis sama määrä, kuin Saksassa ja Suomessa on asukkaita yhteensä.
Kehitys ei ole myöskään ollut tasaista ympäri maailman. Lasten köyhyys on lisääntynyt erityisesti juuri köyhimmissä maissa.
UNICEFin arvion mukaan parhaassa tapauksessa koronasta johtuvasta lapsiköyhyydestä toipuminen takaisin pandemiaa edeltävälle tasoille kestää kahdeksan vuotta.
Lapset eivät
palanneetkaan kouluun
Keväällä 2020 koulunkäynti mullistui ennennäkemättömällä tavalla ympäri maailman. 188 maata sulki koulujensa ovet ja isossa osassa maailmaa siirryttiin etäopetukseen.
Uudet etäopetuksen muodot eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia. Arvioiden mukaan vain 69 prosenttia esi- ja alakouluikäisistä oppilaista tavoitettiin etäopetuksen keinoin.
Yli kolmasosa, eli 463 miljoonaa lasta ei saanut minkäänlaista etäopetusta. Näistä lapsista suurin osa elää maaseudulla tai köyhissä perheissä.
Oppimistulokset jäivät jälkeen niin rikkaissa kuin köyhimmissäkin maissa. Esimerkiksi Etiopiassa alakouluikäiset ovat oppineet vain 30-40 prosenttia siitä matematiikasta, jota heidän olisi pitänyt oppia. Etelä-Afrikassa koululaiset ovat opetussuunnitelmasta jäljessä jopa vuoden.
Tilanne on edelleen huono. Vielä vuoden 2022 alussa yli 616 miljoonaa lasta oli joko kokonaan tai osittain poissa koulusta.
Osa koulun ulkopuolelle jääneistä lapsista ei koskaan palaa opintojen pariin. Sen sijaan yhä useampi lapsi on joutunut valitsemaan työnteon koulun sijaan. Lisäksi lapsiavioliittojen määrä uhkaa kasvaa jopa 10 miljoonalla kuluvan vuosikymmenen aikana.
Aliravitsemus ja mielenterveyden
ongelmat kasvaneet
Lapsuusajan terveydellä on vaikutuksia koko elämän ajan. Koronakriisi on rapauttanut lasten terveydenhuollon palveluita ympäri maailmaa. Lisäksi monet lapset ovat jääneet vaille riittävää ravintoa.
Myös rokotekattavuus otti koronan myötä suuren askeleen taaksepäin. Jo ensimmäisenä koronavuonna 23 miljoonaa lasta jäi ilman DTP3-rokotetta, joka suojaa kurkkumätää, hinkuyskää ja jäykkäkouristusta vastaan.
Myös lasten aliravitsemus on pahentunut koronakriisin myötä. Arviolta 370 miljoonaa lasta jäi ilman kouluruokaa, jonka lisäksi häiriöitä syntyi alipainon seurantaan ja hoitoon sekä äideille kohdistuvaan ravitsemustiedotukseen. Arvioiden mukaan 9 miljoonaa lasta tulee olemaan alipainoisia koronapandemian vuoksi.
Koronakriisi on koetellut myös lasten ja nuorten mielenterveyttä. 10–19-vuotiaista 13 prosentilla on mielenterveysongelmia. Ahdistus ja masennus ovat tutkitusti nousussa lapsilla ja nuorilla. Tämä koskettaa erityisesti tyttöjä, teini-ikäisiä ja maaseudulla asuvia.
Kriisistä kohti
tulevaisuutta
Koronakriisistä on muodostunut valtava lapsen oikeuksien kriisi. Nyt on aika pohtia, miten pääsemme rakentamaan tulevaisuutta kriisin jälkeen.
Kestävä ja tasa-arvoinen palautuminen koronakriisistä on taattava ja se edellyttää koronakriisin ratkaisemista reilusti kaikkialla. Ei riitä, että rikkaat maat rokottavat väestönsä koronaa vastaan vaan rokotteita on toimitettava tasavertaisesti kaikkialle.
Tämän lisäksi lasten perusterveydenhuolto on taattava ja kaikki lapset tulee suojata hoidettavissa olevilta sairauksilta. Myös lasten ravitsemuskriisi vaatii pikaista ratkaisua. Lasten mielenterveyteen on panostettava ja lisäksi lasten on päästävää takaisin kouluun ympäri maailman.
Jotta nykyisistä lapsista ja nuorista ei tule menetettyä sukupolvea, tarvitaan ripeitä toimia.
