Siirry sisältöön

Lapset presidentin agendalle ‒ viisi teemaa lapsen oikeuksista

Seuraavat kuusi vuotta ovat lasten kannalta kriittisiä: sodat, ilmastonmuutos, koulutuksen puutteet, lapsiperheköyhyys sekä syrjimisen kulttuuri heikentävät lasten hyvinvointia ja uskoa tulevaan. Presidentti on tärkeä arvojohtaja, jonka tulee kuulla lapsia ja puolustaa lapsen oikeuksia.

Agenda 1: Lapset eivät saa olla sotatoimien kohde

Miljoonat lapset eri puolilla maailmaa elävät tälläkin hetkellä sodan keskellä. Sota ja sen myötä järkkynyt turvallisuuden tunne jättää lapseen kauaskantoiset jäljet. Lapset ovat sotien suurimpia kärsijöitä.

Vuosina 2015–2022 sodissa ja konflikteissa eri puolilla maailmaa kuoli ja vammautui yli 120 000 lasta. Lisäksi vähintään 105 000 värvättiin asevoimiin tai aseellisiin ryhmiin, yli 32 500 lasta siepattiin ja yli 16 000 lasta joutui seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Tällä hetkellä Gaza on maailman vaarallisin paikka lapsille. Gazassa kuolee yli sata lasta päivässä, moninkertaisesti enemmän kuin missään muussa viime aikojen konfliktissa.

Mitä presidentti voi tehdä?

  • korostaa kansainvälisissä yhteyksissä lapsen oikeuksien velvoittavuutta myös konfliktien keskellä ja painottaa lapsia suojelevien sääntöjen ja normien noudattamista
  • puolustaa konfliktialueilla elävien lasten oikeuksia
  • tuoda esiin hyvän lapsuuden merkitystä yhteiskuntien kestävyydelle.

Lisätietoa

Agenda 2: Ympäristökriisi on pysäytettävä

Ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi.

Joka kolmas lapsi maailmassa asuu alueella, joka altistuu vakavalle vesipulalle. Yli 40 miljoonaa lasta vuosina 2016–2021 joutui jättämään kotinsa äärisäiden vuoksi. Puolet maailman lapsista elää maissa, joissa he altistuvat ympäristökriisin aiheuttamille ääri-ilmiöille ja haitoille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomessa asuvien lasten elämään: Nuoret kokevat ilmastoahdistusta ja epäröivät lasten hankkimista ilmastonmuutoksen vuoksi. Lisäksi esimerkiksi hellekausien ja rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat, allergiat sekä hyönteisten välityksellä leviävät taudit saattavat tulevaisuudessa lisääntyä.

Mitä presidentti voi tehdä?

  • edistää sitä, että Suomi nostaa lapset agendalle omassa ilmastoulkopolitiikassaan
  • kannustaa suomalaisia päättäjiä, yrityksiä ja kansalaisia tiellä kohti Suomen hiilineutraaliutta ja luontokadon torjuntaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti
  • kuulla lasten ja nuorten omia näkemyksiä ilmasto- ja ympäristöasioista.

Lisätietoa

Agenda 3: Lasten oppiminen pitää turvata

Lasten laadukas koulutus parantaa yksilöiden elämänlaatua sekä yhteiskuntien vakautta. Koulutus on kuitenkin maailmanlaajuisessa kriisissä.

70 prosenttia 10-vuotiaista lapsista keski- ja matalan tulotason maissa ei ymmärrä yksinkertaista kirjoitettua tekstiä. Opettajista on puutetta ja opetuksen laadussa ongelmia eri puolilla maailmaa. Koronapandemian vaikutukset, konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset hankaloittavat lasten koulunkäyntiä.

Myös Suomessa osa lapsista ei opi peruskoulussa riittävästi. Lähes neljänneksellä 15-vuotiaista ei ole riittäviä perustaitoja matematiikassa ja lukemisessa. Oppilaiden tausta vaikuttaa huomattavasti heidän peruskoulussa pärjäämiseensä. Joka neljäs lapsi peruskoulussa tarvitsee oppimiseensa joko erityistä tai tehostettua tukea.

Mitä presidentti voi tehdä?

  • nostaa puheenvuoroissaan esiin jokaisen lapsen oikeutta koulutukseen ja kannustaa kansainvälistä yhteisöä tukemaan maailman lasten koulutusta
  • puhua Suomessa asuvien lasten yhdenvertaisen oppimisen ja lasten taustan eroja tasaavan peruskoulun turvaamisen puolesta
  • kuulla lapsia ja nuoria kouluun ja oppimiseen liittyvissä asioissa.

Lisätietoa

Agenda 4: Lapsiperheköyhyys on saatava vähenemään

Köyhyys vaikuttaa haitallisesti lapsen hyvinvointiin, ja lapsuudessa koetun köyhyyden vaikutukset ulottuvat pitkälle aikuisuuteen.

Suomessa lapsiperheköyhyyttä ei ole saatu vähenemään. Köyhyysriski kasaantuu yhden vanhemman perheen lapsille. Suomessa yhden vanhemman perheen lapset elävät yli kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheen lapset.

Köyhissä perheissä osa lapsista kärsii ruuan puutteesta. Lapsi saattaa kantaa syvää huolta perheen pärjäämisestä, kokea kiusaamista ja jäädä vaille harrastusta. Lapsuudessaan koettu köyhyys lisää riskiä myöhempiin mielenterveysongelmiin, työttömyyteen, heikkoon koulumenestyksen ja ylivelkaantumiseen.

Mitä presidentti voi tehdä?

  • nostaa esiin sitä, miten vakavia vaikutuksia köyhyydellä on lasten hyvinvointiin
  • nostaa esiin, että Suomen tilanne lapsiperheköyhyyden suhteen ei ole hyväksyttävää, vaan lapsiperheköyhyys on saatava laskuun
  • kuulla lasten ja nuorten köyhyyteen liittyviä näkemyksiä.

Lisätietoa

Agenda 5: Syrjintä ja rasismi on kitkettävä Suomesta

Rasismi on ihmisoikeusloukkaus, joka on kielletty perustuslaissa ja lukuisissa ihmisoikeussopimuksissa. Rasismikokemukset voivat vaikuttaa lasten itsetuntoon, koulumenestykseen ja pärjäämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

Suomi on yksi EU:n rasistisimmiksi koetuista maista. Myös vähemmistöihin kuuluvat lapset kokevat Suomessa loukkaavaa ja uhkaavaa puhetta, ulossulkemista ja väkivaltaa.  Afrikkalaistaustaisista suomalaisista 67 % on kokenut syrjintää koulutuksessa, viidesosa jo varhaiskasvatuksessa.

Syrjintä on myös rakenteellista. Oppilaanohjauksessa rodullistettuja nuoria saatetaan ohjata muualle kuin korkeakouluopintoihin oppilaan akateemisista taidoista riippumatta. Oppilas saatetaan myös ohjata suomi toisena kielenä opetukseen, vaikka hän osaisi suomea ja ruotsia riittävän hyvin pärjätäkseen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.

Mitä presidentti voi tehdä?

  • kuulla erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla on omia kokemuksia rasismista ja syrjinnästä ja vahvistaa, että uskoo lasten ja nuorten kokemusten rasismista olevan totta
  • puhua yhdenvertaisen ja kaikille turvallisen Suomen puolesta ja tuomita rasismi ja syrjintä kaikissa muodoissaan.

Lisätietoa