Ilmastonmuutos tarkoittaa pitkäaikaisia lämpötila- ja säämuutoksia, jotka johtuvat ihmisen toiminnasta. Ilmasto muuttuu myös luonnostaan, mutta luonnolliset muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Ihmisen aikaansaama lämpeneminen on tapahtunut huomattavan nopeasti, viimeisten 150 vuoden aikana. Maapallon ilmasto on lämmennyt 1,2 astetta 1800-luvun esiteollisesta ajasta lähtien. Ilmastonmuutos on tämän hetken suurin ympäristöuhka. Se on valtava uhka myös ihmisten hyvinvoinnille ja lapsen oikeuksien toteutumiselle.  

Ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta. Lisääntyvät kasvihuonekaasut estävät auringon säteilyn aiheuttamaa lämpöä heijastumasta takaisin avaruuteen.  

Kasvihuonekaasujen lisääntyminen puolestaan johtuu ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, kivihiilen, maakaasun ja turpeen polttamisesta energiantuotannon ja liikenteen tarpeisiin. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuu ilmakehään hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Myös metsien hävittäminen lisää kasvihuonekaasuja, sillä metsät sitovat hiilidioksidia itseensä.  

Ilmastonmuutos vaarantaa monin tavoin lasten hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien toteutumisen. Lapsilla fyysinen ja henkinen kehitys on kesken, mikä tekee heistä aikuisia haavoittuvampia.  

Helteet lisäävät esimerkiksi ennenaikaisia synnytyksiä ja kohtukuolemia sekä lasten altistumista allergeeneille ja ilmansaasteille. Erityisesti vauvat ja pikkulapset kestävät aikuisia heikommin kehon kuivumista ja äärimmäisiä lämpötiloja.  

Ilmastonmuutos saastuttaa vesivarantoja, mikä lisää muun muassa ripulitauteja. Ne ovat alle 5-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Ilmastonmuutos vaarantaa myös lasten koulunkäynnin, sillä kouluja suljetaan äärisäiden vuoksi. Myös perheiden heikkenevä taloudellinen tilanne voi pakottaa jättämään lapset koulun ulkopuolelle. Kuivuuden ja muiden äärisäiden aiheuttama ruokapula vaikeuttaa oppimista. Ilmastonmuutoksen seuraukset ajavat perheitä pois kodeistaan, mikä vaarantaa monella tavalla lasten perusturvallisuuden ja kehityksen.  

Eniten kärsivät jo ennestään heikoimmassa asemassa olevat lapset, sillä köyhimmillä mailla ei ole varaa valmistautua ilmastonmuutoksen seurauksiin yhtä hyvin kuin vauraammilla mailla.  

UNICEFin tutkimuksen mukaan noin miljardi lasta - lähes puolet maailman lapsista - asuu valtioissa, jotka luokitellaan äärimmäisen riskin maiksi lapsille.  

Näissä valtioissa lapset altistuvat useille ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamille ääri-ilmiöille ja haitoille. Lisäksi maiden valmiudet suojella lapsia ovat heikot, koska peruspalvelut kuten vesi- ja sanitaatiopalvelut sekä terveys- ja koulutuspalvelut ovat riittämättömiä. 

Esimerkiksi: 

• miljardi lasta altistuu erittäin vakavasti ilmansaasteille 
• 920 miljoonaa lasta altistuu erittäin vakavasti vesipulalle 
• 820 miljoonaa lasta altistuu erittäin vakavasti helleaalloille 
• 600 miljoonaa lasta altistuu erittäin vakavasti hyönteisten kautta leviäville sairauksille 
• 570 miljoonaa lasta altistuu erittäin vakavasti tulville 
• 400 miljoonaa lasta altistuu erittäin vakavasti syklooneille. 

Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta, tulvia ja äärimmäisiä sääilmiöitä, joiden seurauksena lapset voivat joutua jättämään koulun kesken tai menettää kotinsa. Jos maanviljely vaikeutuu, ruoan ja tulojen puute voi aiheuttaa lasten aliravitsemusta. Ilmastokriisi lisää myös malarian ja ripulitautien esiintymistä sekä siirtolaisuutta. 

Usein ilmastokriisi kurittaa pahiten alueita, jotka ovat jo ennestään köyhiä ja joilla peruspalvelut ovat huonolla tolalla. 

UNICEF edistää lasten äänen kuulumista ilmastoasioissa, vaikuttaa maailmaan päättäjiin päästöjen hillitsemiseksi ja kehittää kestäviä ratkaisuja lasten hyväksi, esimerkiksi tukemalla koulujen ja terveyskeskusten sähköistämistä uusiutuvalla aurinkovoimalla. Lisäksi UNICEF vähentää oman toimintansa päästöjä satsaamalla esimerkiksi energian- ja vedensäästöön ja suosimalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. 

Lasten kannalta tärkeää on myös tukea haavoittuvimpien lasten, perheiden ja yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Se on tärkeässä roolissa UNICEFin ilmastotyössä. UNICEF auttaa vahvistamaan lapsille tärkeitä peruspalveluja, kuten koulutus- ja terveyspalveluja, niin että ne toimivat ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta.  

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa siitä aiheutuvien haittojen lieventämistä. Satsaamalla sopeutumiseen säästetään lasten henkiä ja varmistetaan lasten mahdollisuus elää hyvää lapsuutta ja kehittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta.  

Maailman lasten kannalta olennaista on vahvistaa lapsille tärkeitä peruspalveluja, kuten koulutus-, terveys-, ja vesi- ja sanitaatiopalveluita. UNICEF auttaa kehittämään lasten palveluita ilmastokestäviksi. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten rokotukset kyetään hoitamaan äärisäistä huolimatta, terveydenhuollossa on riittävät resurssit ja osaaminen hoitaa ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyneitä sairauksia ja terveysasemat kestävät tulvia ja myrskyjä. 

Lisäksi UNICEF auttaa kehittämään lasten erityistarpeet huomioivia ennakkovaroitusjärjestelmiä, joiden avulla lapset ja saadaan turvaan esimerkiksi hirmumyrskyn iskiessä. UNICEF tukee myös lapset huomioivien kriisi- ja evakuointisuunnitelmien kehittämistä.