Rekisteröimättömät lapset

Joka kolmas maailman lapsista on tilastollisessa mielessä näkymätön, eli hänen syntymäänsä ei ole koskaan rekisteröity. 

Vaikka rekisteröinti on lapsen oikeus, monen lapsen osalta se jää toteutumatta. Kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan lähes 230 miljoonaa rekisteröimätöntä lasta.

Rekisteröimätön lapsi voi jäädä vaille perusterveydenhuoltoa, esimerkiksi säännöllisiä rokotuksia. Usein hän ei myöskään pääse aloittamaan koulua. 
 
UNICEF tukee paikallisia viranomaisia tekemään rekisteröinnistä vaivatonta, ilmaista ja luottamuksellista. Apuna on monesti mobiiliteknologia. Esimerkiksi Ugandasssa on aloitettu palvelu, jossa rekisteröinti hoituu tekstiviestillä. Lapsen syntymän saa nyt rekisteröityä muutamassa minuutissa. Ennen siihen meni kuukausia.

Rekisteröimättömyyden monet syyt

Rekisteröinnin vähäisyyteen vaikuttavat monet syyt: Se saattaa vaatia pitkien matkojen kulkemista, köyhille kalliita maksuja, paperisotaa tai pitkää odottelua – usein kaikkia näitä. Joissakin maissa rekisteröintikäytännöt taas sortavat tiettyjä ryhmiä, kuten avioliiton ulkopuolella synnyttäneitä äitejä, etnisiä vähemmistöjä tai pakolaisia.
 
Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, millaisia seurauksia rekisteröimättä jättämisellä voi olla. He saattavat myös pelätä, että rekisteritietoja voidaan käyttää lasta vastaan.

Rekisteröinti on valtion velvollisuus

Lapsen syntymän rekisteröinti on maan hallinnolle velvoitettu toimenpide. Se takaa, että lapsen oikeudet voivat toteutua. Lapsen kansallisuus tunnustetaan ja hän voi saada passin, avata pankkitilin, saada luottoa, äänestää ja saada työtä.

Rekisteröinti on oleellinen turvaverkkoa luotaessa: jos lapsi pystyy todistamaan ikänsä, saattaa tällä olla merkitystä esimerkiksi tilanteissa, jossa alaikäistä ollaan naittamassa tai värväämässä työhön tai armeijaan. Rekisteröinnillä on suuri merkitys myös silloin, jos lapsi joutuu eroon perheestään esimerkiksi sodan tai luonnononnettomuuden seurauksena. 
 
Ajantasaiset väestötilastot mahdollistavat myös asianmukaisten koulutus- ja terveyspalvelujen suunnittelun.

Afrikassa ja Etelä-Aasiassa alle puolet lapsista rekisteröidään

Maantieteellisesti tarkasteltuna pahin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Etelä-Aasiassa 39 prosenttia alle 5-vuotiaista on rekisteröity,  Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 44 prosenttia.
 
Myös vanhempien tuloilla ja asuinpaikalla on suuri merkitys: kaupungeissa asuvat lapset rekisteröidään todennäköisemmin kuin maalla asuvat lapset ja hyvin toimeen tulevien vanhempien lapset toedennäköisemmin kuin köyhien vanhempien lapset.
  
Tilastoja:

  • Neljä kymmenestä vuonna 2012 syntyneistä lapsista jäi rekisteröimättä.
  • Vuonna 2013 maailmassa arvioitiin olevan noin 230 miljoonaa alle 5-vuotiasta, joita ei ole rekisteröity.
  • Yli puolet rekisteröimättömistä lapsista asuu Aasiassa ja noin 36 prosenttia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
  • Vuosien 2000 ja 2010 välillä globaalit tilastot kohenivat hiukan: vuonna 2000 58 prosenttia maailman lapsista oli rekisteröity. Vuonna 2010 luku oli 65 prosenttia.
  • Kolmannes maailman rekisteröimättä jäävistä lapsista asuu Intiassa.
  • Alhaisimmat syntymärekisteröinnin maat ovat: Somalia (3%), Liberia (4%), Etiopia (7%), Sambia (14%), Tansania (16%), Jemen (17%), Guinea-Bissau (24%), Pakistan (27%) ja Kongon demokraattinen tasavalta (28%)

Aiheeseen liittyvää

» UNICEFin tilastokatsaus: Child protection from violence, exploitation and abuse 2012

» Kansainvälisen UNICEFin sivut: Birth registration