Siirry sisältöön

Eduskuntavaalit 2023

Neljä päiväkotikäistä lasta istuu lattialla ja leikkii puisilla rakennuspalikoilla.

Rakennetaan lapsille hyvä tulevaisuus − Suomen UNICEFin eduskuntavaalitavoitteet 2023

Suomella on mahdollisuus taata lapsille hyvä tulevaisuus. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se rakennetaan. Keskeisiä toimenpiteitä uudelle hallitukselle ovat seuraavat:

1. Uusi hallitus varmistaa lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin toimeenpanon kaikilla hallinnon tasoilla

Käsillä olevat kriisit, esimerkiksi koronakriisin vaikutukset, taloudellinen epävarmuus, lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen sekä kunta-alan ja sote-sektorin työntekijäpula uhkaavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista. Näitä lapsia voivat olla esimerkiksi vamman kanssa elävät lapset; lapset, joilla on mieliala- tai ahdistusoireilua; maahanmuuttajataustaiset lapset ja köyhissä perheissä asuvat lapset. Nykyisissä olosuhteissa olisi erityisen tärkeää varmistaa, että lapsen edun ensisijaisuus turvataan kaikessa päätöksenteossa kaikilla hallinnon tasoilla.

Tällä hetkellä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia ei kuitenkaan systemaattisesti arvioida. Kun lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia tehdään järjestelmällisesti, lapsen oikeudet voidaan turvata ennakoivasti ja julkisia resursseja käyttää tehokkaimmin.

Mitä hallituksen tulee tehdä?

  • Hallituksen tulee varmistaa, että seuraava Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma edistää vaikuttavasti lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia valtio-, hyvinvointialue- ja kuntatasolla.
  • Hallitusohjelman toimeenpanossa tulee arvioida systemaattisesti lapsivaikutuksia ja asetetaan lapsen etu etusijalle.

 

2. Uusi hallitus varmistaa lainsäädännöllä haavoittuvien lasten oikeuksien toteutumisen

Kansallinen lainsäädäntömme ei turvaa riittävästi haavoittuvien lasten, kuten kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien lasten sekä inter- ja transsukupuolisten lasten oikeuksia.

Mitä hallituksen tulee tehdä?

  • Kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien lasten sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksien mahdollisimman täysimääräinen toteutuminen tulee varmistaa tarvittavilla lakimuutoksilla.
  • Kun lainsäädäntöä uudistetaan, valmistelujen tulee sisältää kattava lapsivaikutusarviointi.

 

3. Uusi hallitus jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä monenkeskisten toimijoiden, kuten UNICEFin, kanssa lapsen oikeuksien edistämiseksi

Pitkittyneet konfliktit, koronapandemia ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pysäyttäneet maailman lasten hyvinvoinnin edistymisen. Muun muassa lapsiperheköyhyys, lasten aliravitsemus ja terveysongelmat ovat lisääntyneet ja oppimisen kriisi syventynyt kehittyvissä maissa. Humanitaarisen avun tarve kasvaa, ja lapset ovat yliedustettuina kriiseistä kärsivien joukossa.

Pitkäjänteinen kehityspolitiikka edistää globaalia vakautta ja rauhaa, mikä vaikuttaa positiivisesti myös Suomeen.

Mitä hallituksen tulee tehdä?

  • Suomen kehitysrahoitus tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla, ja Suomen tulee tavoitella kansainvälisesti sovittua kehitysrahoituksen 0,7 % BKTL-osuutta vuoteen 2030 mennessä.
  • Suomen tulee jatkaa tiivistä osallistumista kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Suomen tulee vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää osoittamalla 30 prosentin osuus varsinaisesta kehitysyhteistyörahoituksesta monenkeskisille kumppaneille, erityisesti YK-järjestelmän toimijoille.
  • Suomen tulee varmistaa, että UNICEF säilyy jatkossakin yhtenä Suomen pääasiallisista YK-kumppaneista ja säilyttää vähintään nykyinen rahoituksensa taso UNICEFille.
  • Suomen tulee jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötään päätavoitealueilla tyttöjen ja naisten oikeudet, laadukas koulutus, puhdas vesi ja sanitaatio, sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä innovaatiot kehityksessä.

 

4. Uusi hallitus huomioi lapsen oikeudet ilmasto- ja ympäristöpäätöksenteossaan

Ilmastonmuutos ja luontokato vaarantavat monin tavoin lapsen oikeuksien toteutumisen, eikä niiden hillinnässä ole varaa viivyttelyyn. Ilmastonmuutos uhkaa muun muassa ajaa liikkeelle arviolta 140 miljoonaa pakolaista vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa ilmasto ja ympäristö ovat kuitenkin jääneet päätöksenteossa muiden kriisien alle. Lapset ja nuoret eivät saa riittävästi tietoa Suomen ilmastotoimista. Lasten ja nuorten kuuleminen kansallisessa ilmasto- ja ympäristöpäätöksenteossa on pistemäistä ja keskittyy nuoriin. Ilmasto- ja ympäristöpäätösten vaikutuksia lapsiin ei systemaattisesti arvioida.

Mitä hallituksen tulee tehdä?

  • Hallitus etenee viivyttelemättä ja kaikin tarpeellisin toimin kohti vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.
  • Lasten ja nuorten kuulemista kaikilla ilmasto- ja ympäristöpäätöksiä tekevillä hallinnonaloilla vahvistetaan. Lasten ja nuorten tiedonsaanti Suomen ilmastotoimista varmistetaan esimerkiksi vuosittaisen ilmastovuosikertomuksen julkaisun yhteydessä.
  • Lapsivaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti käyttöön ilmasto- ja ympäristöpäätösten valmistelussa kaikilla hallinnonaloilla.