Turvallista vettä Nepalin lapsille
Yhä useampi kylä Nepalissa pystyy tarjoamaan lapsilleen puhdasta ja turvallista vettä. Suomi tukee UNICEFin toteuttamaa hanketta.
Puhdas vesi on elinehto lapsille. Likaisen veden välityksellä leviävät sairaudet ovat yksi alle 5-vuotiaiden lasten yleisimmistä kuolinsyistä maailmassa. Puhtaan veden turvaaminen lapsille ja perheille on UNICEFin ja Suomen valtion yhteinen tavoite.
Suomi on jo pitkään tukenut UNICEFin Nepalissa tekemää laajaa vesi- ja sanitaatiotyötä.
Yksi osa työtä on kylien vesitilanteen parantaminen yhteistyössä kyläläisten kanssa. Turvallisen veden yhteisö -hankkeessa on valjastettu myös paikallisten nuorten into ja osaaminen kylien kehittämiseen.
Länsi-Nepalissa, Kapilvastun piirikunnassa asuva Bindu Tharu, 23, on yksi näistä nuorista. Tharu valittiin mukaan kylän vesi-ja sanitaatiokomiteaan. Hän oli innoissaan tultuaan valituksi.
– Se oli mahdollisuus parantaa isosti yhteisöni ihmisten elämää. Sanoin kyllä, tietenkin.
Bindu Tharu testaa kotikylänsä käsipumpusta saatavan veden laatua. © UNICEF/ Nepal 2021
Tharu kertoo, että puhtaan veden saatavuus on ollut haaste hänen kotikylässään Bhaluhissa niin kauan kuin hän muistaa. Ongelmana on ollut sekä huono vesi-infrastruktuuri että tiedon puute.
– Monilla ihmisillä ei ollut tapana keittää tai suodattaa vettä ennen käyttöä, hän selittää.
– Varsinkin lapset sairastelivat usein, mutta emme osanneet yhdistää sitä käyttämämme veden laatuun.
Veden puhtauden ja ihmisten terveyden välinen yhteys selvisi Tharulle, kun kyläkomitean jäseniä koulutettiin. Tharu oppi myös tekemään itse testejä, joilla vedestä tutkitaan muun muassa kolibakteeripitoisuuksia, sekä puhdistamaan vettä klooraamalla.
Koulutukset on toteutettu UNICEFin ja hankkeessa mukana olevan nepalilaisen kumppanijärjestön kanssa.
Kyläkomitean jäsenet opiskelevat veden laadun tutkimusta Madarhawa-nimisessä kylässä länsi-Nepalissa.
Veden huono laatu on suuri ongelma Nepalissa. Jo 95 prosentilla nepalilaisista on käytössään porakaivo, vesijohtovesi tai vastaava kehittynyt veden lähde. Vesi ei kuitenkaan ole turvallista muun muassa pohja- ja pintavesien saastumisen ja puutteellisen vesi-infrastruktuurin vuoksi.
Turvallisen veden yhteisö -hankkeessa myös kunnostetaan olemassa olevia kaivoja, rakennetaan vesiputkistoa ja kehitetään jäteveden hallintaa.
Tharu kertoo monien asioiden muuttuneen hankkeen myötä kotikylässään jo muutamassa kuukaudessa.
Hankkeen avulla jokainen kylän 125 kodista kytketään vesijohtoverkkoon. Lisäksi kyläläiset ovat aiempaa tietoisempia niin juomansa veden puhtaudesta kuin käsienpesun tärkeydestäkin. Tharun mukaan tämä johtuu komitean kyläläisille pitämistä viikoittaisista keskustelutuokioista.
Kyläkomiteat oppivat testaamaan veden laatua kenttätestausvälineistöllä, joka ei edellytä laboratorio-olosuhteita. ©UNICEF Nepal/2021/LPNgakhusi
Nuoren naisen asema yhteisössään on muuttunut hankkeen ansiosta. Aluksi jotkut kyläläiset jopa paheksuivat hänen päätöstään liittyä komiteaan, koska vesi- ja sanitaatio-olojen kehittämistä on pidetty miesten alana.
– Nyt samat ihmiset tulevat pyytämää, että testaisin heidän juomavetensä, Tharu kertoo nauraen.
Bhaluhin kylä on jo hyvän matkaa lähempänä tavoitettaan, julistusta turvallisen veden yhteisöksi. UNICEF on Suomen valtion rahoituksella tukenut Nepalin hallitusta hankkeen pilotoinnissa eri puolilla maata. Ensimmäiset kylät saivat turvallisen veden yhteisö -tunnustuksen vuonna 2019.
***
Turvallisen veden yhteisö (Water safe community)
- Jokaisella kotitaloudella on juomavesi joko oman tontin alueella tai niin, että vedenhakumatka kestää korkeintaan puoli tuntia.
- Veden laatu vastaa kansallisia standardeja.
- Veteen liittyviä palveluja ylläpidetään kestävällä tavalla ja ilmastonmuutos huomioiden.
- Yhteisössä toimii aktiivinen vesikomitea, jossa yhteisön erilaiset jäsenet ovat yhdenvertaisesti edustettuina.
Artikkelin pääkuva: UNICEF Nepa/2018/AKarki
