Kehitysyhteistyötä on tehty vuosikymmeniä. Miksei mikään muutu?

Muutos parempaan tapahtuu jollain mittareilla mitattuna nopeasti, toisilla hitaammin.

Kun maa ei kanna itseään, kun sen talous ei tuota tarpeeksi omilleen, kehitysyhteistyötä tarvitaan edistämään inhimillistä kehitystä.

Sen rooli on erityisen keskeinen silloin, kun tavoitteena on tarjota välitöntä apua kriiseissä ja pitää ihmisiä hengissä katastrofien keskellä.

Vaikuttavia tuloksia

Mitä sitten on saatu konkreettisesti aikaan?

Esimerkiksi lapsikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti kolmessakymmenessä vuodessa.

Kun vielä vuonna 1990 yli 12,5 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta menehtyi vuosittain helposti estettäviin syihin, vuonna 2019 luku oli laskenut alle puoleen: 5,2 miljoonaan. Lapsikuolleisuus on siis vähentynyt 59 prosentilla!

Tässä eräs keskeisimpiä keinoja on ollut lasten rokottaminen, joka on kaikkein kustannustehokkain interventio lapsen terveyteen. UNICEF toimittaa vuosittain perusrokotteet lähes puolelle maailman lapsista, koska köyhillä mailla ei ole tähän mahdollisuutta.

Työllä on laajat vaikutukset hyvinvointiin. Jokainen lapsen rokottamiseen käytetty dollari tuottaa 44 dollarin taloudellisen hyödyn säästöinä terveyskuluissa ja tuottavuuden vähenemisessä. Ja vie näin osaltaan maan kehitystä eteenpäin.

Kehitysyhteistyöllä on ollut suuri merkitys myös puhtaan veden saannissa ja sanitaation paranemisessa. Vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan veden piiriin ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan. 

Tässä työssä UNICEF on keskeinen toimija: olemme jo vuosikymmeniä auttaneet valtioita rakentamaan parempia pysyviä vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä ympäri maailmaa ja katastrofien keskellä juuri UNICEFin vastuulla on vesihuollon järjestäminen.

Myös lasten koulutus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin.

Suurin osa, 90 prosenttia, maailman lapsista pääsee jo aloittamaan koulun. Myös sukupuolten erot koulun käynnissä ovat tasoittuneet. Kehittyvissä maissa on siis enemmän ihmisiä, jotka kykenevät sitä kannattelemaan. Koulutuksessa tehtävän kehitysyhteistyön merkitys taloudelle on tärkeää: Jokainen lisävuosi opintoja nostaa BKT:tä keskimäärin 20% asukasta kohden.

Kehitysyhteistyön rooli on kuitenkin rajallinen kaikessa kehityksessä.

Ehkäpä tämä vertailuluku hieman valottaa: UNICEFin kehitykseen käyttämät varat on vuositasolla noin kolmasosa siitä summasta, mitä eurooppalaiset käyttävät jäätelöön.

Maailmassa käytetään vuosittain noin 12 kertaa enemmän rahaa sotilasmenoihin kuin koko viralliseen kehitysyhteistyöhön. 

Koronapandemia lisäsi kehitysyhteistyön tarvetta

On hyvä muistaa että kehitys ei myöskään aina ole lineraarista. Valitettavasti koko maailmaa koetellut koronapandemia uhkaa nyt saavutettuja tuloksia.  

Kolmessakymmenessä vuodessa saavutettu kehitys – esimerkiksi se, että äärimmäinen köyhyys puolittui  – uhkaa nyt taantua.

Mikään maa ei selviä tätä kriisistä yksin, ei etenkään heikoimmat maat. Koronapandemia iskee pahiten heihin, joilla on heikoin kyky torjua sen seurauksia.

Meidän on puolustettava kaikkein heikoimpia. Jos tätä globaalia vastuunkantoa ei olisi, on vaikea kuvitella, miltä maailmamme tänään näyttäisi.

Koronapandemian torjumisessa UNICEFilla ja meidän kumppaneillamme on erittäin tärkeä rooli monella tapaa. Muun muassa koulujen ollessa kiinni olemme pyrkineet kaikin tavoin turvaamaan opetuksen – vuonna 2020 tavoitimmekin 301 miljoonaa lasta 153 maassa.  Maailman suurimpana rokottajana UNICEF sai myös tehtäväkseen toimittaa koronarokotteet köyhimpiin maihin

Kehitysyhteistyötä tarvitaan – valitettavasti – nyt ja tulevina vuosina enemmän kuin koskaan.   

Hyvä kysymys -sarjassa UNICEFin asiantuntijat vastaavat somessa useimmin kysyttyihin kysymyksiin. Lue sarjan edellinen osa täältä.