Siirry sisältöön

Raportti: koronakriisin hoidossa vain murto-osa taloudellisesta tuesta on kohdistettu lapsiin

Tuore raportti vauraiden maiden koronatoimista ennustaa lapsiperheköyhyyden kasvua.

Uutinen
Leikin loppu. Lelut on kytketty vaijerilla kiinni seinärautoihin, kun esikouluopetus keskeytettiin koronapandemian vuoksi Bergamon kaupungissa Italiassa. Kuva © UNICEF/UNI324961/Diffidenti

Koronapandemian aiheuttama kriisi on vaatinut merkittäviä taloudellisia lisätoimia valtioilta. Vauraat maat ovat käyttäneet kriisin hoitoon historialliset 10,8 biljoonaa dollaria. Tästä kuitenkin vain 2 prosenttia on kohdistettu lasten ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan.

Yli 90 prosenttia koronatoimista on käytetty yrityksille suunnattuun talouden elvytykseen. Vaikkakin yritysten tukeminen on tärkeä osa koronakriisin hoitoa, ei sen vaikutukset ulotu heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä, todetaan UNICEFin tuoreessa raportissa.

Raportti tarkastelee 41:n OECD- ja EU-maan toimenpiteitä koronakriisin hoidossa helmi- ja heinäkuun 2020 välisenä aikana. Siinä arvioidaan pandemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia lapsiin sekä tarvittavia poliittisia päätöksiä lasten hyvinvoinnin kannalta. 

Taloudellisten kriisien vaikutukset
lapsiin pitkäkestoisia

Aiempien taloudellisten kriisien valossa tiedetään, että niiden vaikutukset lapsiin ovat pitkäkestoisia. UNICEFin raportti ennustaa, että lapsiperheköyhyys nousee pandemiaa edeltävältä tasolta ja pysyttelee korkeana vielä viisi vuotta. 

Suomi oli yksi niistä harvoista maista, joka onnistui viimeisimmän finanssikriisin aikana jokseenkin vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Onnistuminen herätti kansainvälisestikin huomiota, vaikka lapsiperheköyhyyttä ei Suomessakaan olla 2010-luvulla saatu pysyvästi vähenemään. 

– Vaikka meillä on käynnissä ennennäkemätön terveyskriisi, Suomella on samanaikaisesti mahdollisuus näyttää, että pystymme varmistamaan oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan lapsille. Suomen tulee kuitenkin vielä tehdä töitä sen eteen, että pitkäjänteinen kehityssuunta lapsiperheköyhyydessä on alaspäin, toteaa Suomen UNICEFin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen

Parempi tasapaino taloudellisen elvytyksen
ja lapsiperheille kohdistetun sosiaaliturvan välillä välttämätöntä

Kolmannes OECD- ja EU-maista ei kohdentanut mitään uusia taloudellisia tukia lapsiperheisiin ja toteutetutkin toimet ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Edellisistä kriiseistä on opittu, että kohdennettu tuki lapsille ja lapsiperheille varmistaa sen, etteivät ongelmat muutu pysyviksi ja ettei uusia lapsiperheitä vajoa köyhyysloukkuun. Jos lapsia ja lapsiperheitä ei tueta tehokkaasti nyt, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa investointien tarve tulee entisestään kasvamaan. 

Kansalliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koronakriisin myötä Suomeen on syntynyt uusi lapsiperheiden ryhmä, joka on joutunut kokemaan niukkuutta pandemian vuoksi. Ongelmaksi raportti nostaa sen, että suuri osa uusista tukimuodoista on kohdistettu jo olemassa oleville asiakkaille, eikä vasta hiljattain köyhyysloukkuun vajonneisiin perheisiin.  

– Kestävän kehityksen tavoitteista köyhyyden poistaminen on myös Suomessa todellinen haaste. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus mitataan siinä, miten se varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeudet, Huttunen sanoo.

UNICEFin raportti sisältää useita suosituksia siitä, kuinka valtiot voivat paremmin tasapainottaa koronatoimenpiteitään vastaamaan myös lasten ja lapsiperheiden tarpeita.

  • Valtioiden tulee välittömästi varmistaa parempi tasapaino taloudellisen elvytyksen ja lapsiperheille kohdistetun sosiaaliturvan välillä, ottaen huomioon tutkimustulokset ja näytöt taloudellisten kriisien pitkäaikaisista vaikutuksista lapsiin.
  • Sosiaaliturvan keinovalikoimaa tulee sopeuttaa vastaamaan paremmin lasten ja lapsiperheiden kohtaamia ongelmia koronakriisissä. Keinoina raportti tunnistaa mm. kouluruoan turvaamisen ja joustot mm. toimeentulotukeen, lasten- ja terveydenhuolloin palveluihin sekä maksuhelpotukset. 
  • Yritysten ja työllisyyden tukeminen ovat tärkeitä koronakriisin hoidossa, mutta näissä toimenpiteissä on varmistettava entistä paremmin lapsiperheiden vanhempien työllistyminen ja työn joustavuus koronakriisin aikana. 
  • Olemassa olevat lapsi- ja perhe-etuudet tulee säilyttää.
  • Sosiaaliturvaa ja lapsi- ja perhepolitiikkaa vahvistamalla estetään lapsiperheköyhyyttä ja edistetään yhteiskunnan kestävyyttä ja resilienssiä   tulevien kriisien varalta, johon pyritään myös kestävän kehityksen tavoitteilla.

Lisätiedot

Haastattelupyynnöt

Mirella Huttunen, Julkishallintotyön johtaja, Suomen UNICEF
[email protected]
040 900 4879 

Julkaistu11.12.2020