Siirry sisältöön

Miksi valitsin UNICEFin sijoituskohteeksi?

UNICEFin tukija, liikemies Pasi Joronen kertoo blogissaan sijoittavansa maailman muuttamiseen. Muutaman vuoden jälkeen tulokset puhuvat puolestaan: Nepalissa hänen tukemissaan projekteissa lapset ovat päässeet osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin aina kuntatasolla asti. Vaikuttamistyö on liittynyt muun muassa lapsiavioliittoihin ja lapsityöhön, lasten kouluunpääsyyn ja rokottamiseen.

Pasi Joronen Näkökulma
Pasi Joronen

Vaikuttavuusinvestointi-teemaa (eng. Impact investing) puskee esille ovista ja ikkunoista mediassa ja yritysten tiedotteissa. Usein niissä viitataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Arvot testataan
arjessa

Tavoitteet tarjoavatkin oivan kehyksen keskustelulle, sillä yleensä jokainen löytää tavoitteiden joukosta juuri itselleen sopivan asian, jota haluaa edistää. Oman vaikuttamisen tavan pohtiminen vaatii kuitenkin aikaa ja sitä, että pohtii, miten voi vaikuttaa asioihin. Mitä enemmän kokemuksiaan ja arvojaan miettii, sitä varmemmin oppii toimimaan tilanteissa, joissa omaa arvomaailmaa testataan.

Kaikella tekemisellämme ja tekemättä jättämisellämme on vaikutus.

Sillä, miten toimimme arjessa, vaikutamme yksinkertaisimmillaan siihen, millainen maailma on. Oman toiminnan merkitystä ympäröiviin ihmisiin voi kokeilla arjessa haastamalla itsensä esimerkiksi hymyilemään ventovieraalle, halaamaan ei-niin-mukavaa työkaveria tai reagoimaan oman lapsen kiukkukohtaukseen rakentavasti.  

Vaikuttavuuden toinen ääripää on investointi rahan tai ajan muodossa. Upeita paikallisia ja kotimaisia sijoituskohteita löytyy helposti, mutta yhtä lailla löytyy koko maapallon tulevaisuuden kannalta merkittäviä suurhankkeita, joissa vaikutetaan laajasti ja saadaan aikaan pysyviä tuloksia.

UNICEFin avulla saadaan pysyviä
muutoksia suurelle määrälle ihmisiä

Olen tukenut UNICEFin Nepalissa tekemää työtä vuodesta 2016. UNICEF auttaa minua vaikuttamaan suureen määrään ihmisiä ja saamaan maksimaalisen tuloksen. Haluan olla mahdollistamassa sitä, että nuoret voivat olla oman elämänsä herroja myös muualla kuin meillä Suomessa.

Ongelmat, joihin pyritään vaikuttamaan, ovat usein laajoja ja monisyisiä, ja hankkeiden pitää vaikuttaa niihin samalla laajuudella. Hankkeet, joihin olen investoinut, ovat tuoneet järisyttävän positiivisia tuloksia sekä yksittäiselle nuorelle että koko yhteisölle.  

Nepalissa toteutetuissa hankkeissa lapset ovat päässeet osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon aina kuntatasolla asti. Työ on liittynyt muun muassa lapsiavioliittojen vastustamiseen, lapsityövoiman käytön vähentämiseen, lasten kouluun pääsyyn ja rokottamiseen. 

UNICEFin toimintatavat ovat
hyvin samanlaisia kuin yritysmaailmassa

Itse suosin hankkeita, joissa jatkuvuus varmistetaan toimimalla paikallisten ehdoilla ja tavoilla. On tärkeää, että hankkeet voidaan lopulta siirtää paikallisten käsiin ja siksi heidät on tärkeä sitouttaa yhteistyöhön heti alkumetreillä.

Hanke voidaan usein luovuttaa paikallisten hoitoon jo 3 – 5 vuoden kuluttua, kun alusta alkaen pidetään huolta siitä, että paikalliset tahot ovat vakuuttuneita hankkeen tehosta, uusien toimintatapojen tuomista eduista ja että he ovat ehtineet valmistautua myös hankkeen jatkorahoitukseen.

Onko tällainen toiminta sitten hyväntekeväisyyttä vai sijoittamista?

Kokemukseni mukaan UNICEFin toimintatavat ovat hyvin samanlaisia kuin yritysmaailmassa.

Toiminnan ytimessä ovat mitattavat ja selkeät tavoitteet, selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt ja tehokkaat prosessit ja tulosmittarit. Hankkeet raportoidaan huolellisesti. Siksi UNICEF on minun valintani sijoituskohteena.

Julkaistu11.3.2020