Siirry sisältöön

Systeeminen lähestymistapa kehitysmaiden sanitaatio-ongelmiin

Suomen UNICEFin ja Korkian kehittämä S5-konsepti yhdistää käymälälietteen keräämisen ja kuljetuksen, biokaasun tuottamisen ja vaikuttavuussijoittamisen.

Näkökulma
Koululaiset ovat piirtäneet kuvan unelmien vessasta UniWASH-hankkeen vetämässä muotoilutyöpajassa Lacekocotissa, Pohjois-Ugandassa.
© UNICEF/Uganda 2015/Suihkonen

Huonosta hygieniasta johtuvat taudit kuten ripuli ja keuhkokuume tappavat enemmän ihmisiä kuin sodat. Erityisesti lapset ovat riskiryhmässä, sillä heidän vastustuskykynsä on heikompi kuin aikuisten. Puutteelliset vesi-, sanitaatio- ja hygieniaolosuhteet (WASH) myötävaikuttavat lisäksi krooniseen aliravitsemukseen, joka puolestaan estää lapsia kehittymästä täyteen potentiaaliinsa. 2,4 miljardilta ihmiseltä puuttuu kunnolliset käymälät.

UNICEF on tehnyt töitä kehitysmaiden vesihuollon parantamiseksi yli 40 vuoden ajan. Tavoitteena on, että kaikki lapset saavat puhdasta vettä ja kunnollisen vessan. Sanitaatio-olosuhteiden parantaminen on tärkeässä roolissa, kun halutaan taata perusoikeuksien eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan toteutuminen jokaiselle lapselle.  

 Oppilaiden oikeus kunnolliseen sanitaatioon toteutuu, kun kouluilla on varaa tyhjennyttää koulujen vessat säännöllisesti. © UNICEF/Uganda 2015/Suihkonen

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä tunnistetaan kaikkien toimijoiden tärkeä rooli globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Myös kehitysyhteistyö on menossa suuntaan, jossa yksityinen sektori ottaa enemmän jalansijaa. UNICEFin globaalissa WASH-strategiassa (Strategy for Water, Sanitation and Hygiene 2016-2030) sektorien välinen yhteistyö, yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistäminen sekä yksityisen sektorin osallistuminen korostuvat. Tärkeää on löytää taloudellisesti kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja sanitaatiotilanteen kehittämiseen.

Suomen UNICEFin ja Korkian kehittämän S5-konseptin mullistava ajatus on systeeminen lähestymistapa sanitaatio-ongelmien ratkaisuun, mikä huomioi koko sanitaatiopalveluketjun. S5-konsepti yhdistää käymälälietteen keräämisen ja kuljetuksen, biokaasun tuottamisen ja vaikuttavuussijoittamisen. Ottamalla huomioon koko arvoketju voidaan rakentaa taloudellisesti itseään kannatteleva sekä sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä kokonaisuus.

- Kestävyys lähtee paikalliskontekstin tuntemisesta ja ymmärryksestä siitä, kuinka vahvistaa jo olemassa olevia rakenteita ja toimijoita, sanoo Päivi Kovalainen UNICEFilta.

S5-konseptissa kaikki toiminta toteutetaan paikallisten toimijoiden, kuntien ja yrittäjien, johdolla. Konseptissa yhdistyvät monistettavuus ja räätälöinti paikallisympäristöön, mikä mahdollistaa skaalautuvuuden. Ratkaisulla voi olla merkittävä vaikutus kehitysmaiden sanitaatiotilanteen parantamisessa.

Kehitysmaissa viemäriverkostot eivät ole suurimmissakaan kaupungeissa kattavia ja pienistä kaupungeista viemäröinti voi puuttua kokonaan. S5-konseptin tärkeimpänä tavoitteena on pienentää perheiden sanitaatiokustannuksia ja parantaa pääsyä sanitaatiopalvelujen piiriin. Tällä hetkellä suurimmalla osalla perheistä ei ole varaa tyhjennyttää käymälöitään. Myös kouluilla ja terveyskeskuksilla on haasteita maksaa tyhjentämispalveluista. Taloudellinen kestävyys syntyy yhdistämällä biokaasun tuotantoon pohjautuva palvelumalli vaikuttavuussijoittamiseen. Näin kyetään ohjaamaan varoja koko sanitaatiopalveluketjun hyväksi, muun muassa tukemaan käymälöiden tyhjennystä, uusien käymälöiden rakentamista, sekä lasten ja perheiden hygieniakasvatusta.


Toimiva käymälöiden tyhjennys ja lietteen kuljetus käsittelylaitokselle muodostavat osan kestävästä ja turvallisesta sanitaatioarvoketjusta. © UNICEF/Uganda 2018/Kovalainen

Konseptin toinen keskeinen tavoite on turvallisuuden parantaminen koko sanitaatioketjussa. Käymälöitä tyhjennetään ja lietettä kuljetetaan pienyrittäjien voimin ilman kunnollisia suojavarusteita, mikä vaarantaa tyhjentäjien terveyden. S5-konseptiin kuuluu tyhjentäjien työolojen parantaminen tukemalla pienyrittäjien koulutusta ja hankkimalla heille kunnon työvälineet ja turvavarusteet. Kerätty liete joutuu usein ympäristöön käsittelemättä. Käymälälietettä hyödynnetään myös jonkun verran sellaisenaan, tekemällä brikettejä ja lannoitetta ilman kunnon hygienisointia. Näin perheiden käyttäessä brikettejä ruoan valmistuksessa patogeenit voivat helposti kulkeutua ravintoon. Biokaasuprosessin avulla lopputuotteet ovat hygienisoituja ja turvallisia käyttää.

- Me Korkiassa haluamme tehdä merkityksellisiä asioita. Yhteistyö UNICEFin kanssa on mahdollisuus hyödyntää asiantuntijuuttamme yhteisten globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, kommentoi Heidi Kuusela Korkiasta.

S5-konsepti edistää kiertotalouden toteutumista kehitysmaissa. Käymäläliete saadaan hyötykäyttöön, eivätkä sen sisältämät ravinteet ja energia mene hukkaan. Samalla liete ei saastuta ympäristöä eikä aiheuta terveysriskejä ihmisille, vaan se käsitellään turvallisesti.

 

Artikkelin pääkuva: Koululaiset ovat piirtäneet kuvan unelmien vessasta UniWASH-hankkeen vetämässä muotoilutyöpajassa Lacekocotissa, Pohjois-Ugandassa. © UNICEF/Uganda 2015/Suihkonen

***

S5-konseptin kehittämistyö tukee kestävän kehityksen tavoitetta 6.2: Taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät.

Julkaistu29.5.2018