Siirry sisältöön

Moni lapsi putoaa talouskasvun kyydistä - esimerkkinä Laos

Laosin talous on nousukiidossa, mutta maassa on yhä paljon jopa aliravittuja lapsia, jotka eivät nauti talouskasvusta, kirjoittaa Laosissa vieraillut Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Inka Hetemäki Artikkeli
Inka Hetemäki
Äidit ja lapset ulkosalla.
© Martti Penttilä / Suomen UNICEF

Laosin 7,5 prosentin talouskasvu on koko Itä-Aasian korkeimpia. Talouskasvun kääntöpuolena Laos pitää itäisen Aasian peräsijaa monissa lasten hyvinvointitilastoissa. Lapsikuolleisuus on enää kolmanneksen ja äitiyskuolleisuus neljänneksen siitä, mitä ne olivat 30 vuotta sitten, mutta silti luvut ovat Itä-Aasian korkeimmat. Maan huima talouskasvu ei siis automaattisesti hyödytä kaikkia.

Talouskasvusta eivät ole päässeet nauttimaan esimerkiksi tapaamani aliravitut lapset. Monen laosilaisen lapsen aliravitsemus alkaa yhä jo ennen syntymää. Tarkkailen kiinnostuneena vaa’an lukemaa, kun Khamou-vähemmistöön kuuluva äiti asettaa 3-vuotiaan poikansa vaa’alle Phealo Kaon syrjäisessä kylässä. Vaaka näyttää 10 kiloa ja 200 grammaa. Muistelen, että paino on sama kuin aikoinaan minun 1-vuotiaallani. Pojalta mitataan seuraavaksi käsivarren ympärysmitta lasten aliravitsemuksen mittaamiseen kehitetyllä nauhalla. Viiva osuu keltaiselle, eli poika on lievästi aliravittu. 

Kun syntyvän lapsen äidiltä jo lähtökohtaisesti puuttuu peruselämän edellytykset, tiedetään jo etukäteen, että syntyvä lapsi tulee todennäköisesti kärsimään aliravitsemuksesta. Mitä nuorempi äiti on, sitä heikompi on lapsen ennuste. Lapsiavioliitot ovat yleisiä, ja syrjäseuduilla jopa 40 prosenttia alle 18-vuotiaista on naimisissa. Aliravitsemus on puolestaan monen huonon koulumenestyksen ja koulun keskeyttämisen takana.

Ravitsemusongelmia on toki myös talouskasvusta nauttivilla kasvualueilla ei vain köyhällä maaseudulla: lapset siirtyvät nopeasti vahvasti markkinoituun pikaruokaan, hampurilaisiin, sipseihin, makeisiin juomiin, joita mainostetaan paljon ja joissa käytetään häpeilemättä myös lapsia. Äidinmaidonkorvikkeiden käyttö on yleistä ja mainonta liiallista – minkä takia UNICEF yrittääkin saada voimaan niiden suhteen tiukempaa sääntelyä.

Tapaamani äiti Phealo Kaon kylässä saa pojalleen myös rokotukset ja ravitsemusneuvontaa. Ainoa tapa saada terveyspalvelut syrjässä asuville, on viedä palvelut heidän luokseen liikkuvan klinikan kautta, jonka toimintaa UNICEF tukee. UNICEF on alkanut tukea kylässä myös lasten esiopetusta ja koulutusta. Aliravitsemuksesta huolimatta tapaamallani pojalla on siis äitiään paremmat mahdollisuudet päästä eteenpäin.

Terveyspalvelut ja koulutus ovat tärkeitä, mutta niiden tueksi Laosissa tarvitaan myös kestävää ja kokonaisvaltaista lapsi- ja perhepolitiikkaa, jota UNICEF tukee. Hallituksen kykyä ja osaamista tuleekin vahvistaa tässä tehtävässään, sillä se on vastuussa maansa kaikkien lasten oikeuksien toteutumisesta, myös heidän, joita talouskasvu ei huomaa ottaa kyytiin.

***

 

Kuva: Martti Penttilä / Suomen UNICEF

 

***

 

Katso myös videoraporttimme Phealo Kaosta:

Julkaistu22.5.2018