Siirry sisältöön

Lapsen oikeudet huomioon digituotteiden suunnittelussa – Elisa ja UNICEF kokosivat tekijät ja tutkijat Helsinkiin

Talkoot-tapahtumassa laadittiin periaatteet, jotka auttavat digituotteiden suunnittelijoita huomioimaan lapsen oikeudet työssään. Näin ehkäistään ongelmia ja vahvistetaan digitaalisuuden hyviä puolia jo siinä vaiheessa, kun tuote on suunnittelijan työpöydällä.

Minna Suihkonen Näkökulma
Minna Suihkonen
Child Rights by Design -luento.
© Noora Kumpulainen

Elisan ja UNICEFin järjestämä Talkoot-tapahtuma toi Helsinkiin tammikuiseksi viikonlopuksi noin 70 digituotesuunnittelun, kehityspsykologian ja lapsen oikeuksien asiantuntijaa, kaikilla tuomisinaan vahva halu edistää lapsen oikeuksien toteutumista digitaalisessa maailmassa.

Digitaalinen maailma on yhä enemmän osa lasten arkea. Se tarjoaa lapsille mahdollisuuksia löytää tietoa, osallistua ja kommunikoida, mutta tuo samaan aikaan lasten elämään muun muassa yksityisyydensuojaan, kiusaamiseen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Niihin on jossain määrin puututtu lainsäädännöllä. Ongelmia ehkäisevä lähestymistapa on kuitenkin loistanut poissaolollaan.

- Kun tein Google-haun aiheesta digitaalisten tuotteiden suunnittelu ja lapsen oikeudet, en löytänyt mitään. Se kertoo, että tämä tapahtuma tuli tarpeeseen, mainitsee tapahtuman järjestelyissä mukana ollut yritysvastuuasiantuntija Irene Leino Suomen UNICEFilta.

Lainsäädäntö ei yksin riitä

UNICEFin Innocenti-tutkimuskeskuksen digitaalisen teknologian ja lapsen oikeuksien asiantuntija Daniel Kardefelt-Winther oli mukana Talkoissa. Hänen mukaansa lainsäädäntö laahaa usein teknologian kehityksen jäljessä.

- Jos pystymme rohkaisemaan suunnittelijoita huomioimaan lapsen oikeudet alusta alkaen, voimme välttää ongelmia, joiden ratkaisemiseen muutoin tarvittaisiin myöhemmin lainsäädäntöä, Kardefelt-Winther toteaa.

Talkoiden tavoitteena oli laatia ohjeistus, jonka tuella suunnittelijat voivat omassa työssään paitsi minimoida lapsiin kohdistuvia riskejä myös vahvistaa digiteknologian myönteisiä vaikutuksia lasten elämään. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa osallistujajoukon tietoisuutta lapsen oikeuksista digitaalisessa maailmassa ja saada aikaan aiheesta innostuneiden asiantuntijoiden verkosto viemään ohjeistusta ja tietoa aihepiiristä eteenpäin.

10 perusperiaatetta lapsen oikeuksien huomioimiseen digituotteiden suunnittelussa

  1.  Everyone can play
  2.  Give me control and offer support
  3.  I have purpose so make my influence matter
  4.  Offer me something safe
  5.  Create space for play (including a choice to chill)
  6.  Encourage me to be active and play with others
  7.  Give me room to explore and experiment
  8.  Use communication I can relate to
  9.  Make it flexible for me
  10.  You don’t know me, so make sure you include me

Tutustu periaatteiden yksityiskohtaisempaan versioon täällä: https://childrensdesignguide.org

Viikonlopun tuloksena syntyikin kymmenen käytännönläheistä periaatetta lapsen oikeuksien huomioimiseen suunnitteluprosessissa. Lisäksi osanottajat vakuuttivat vievänsä lapsenoikeusajattelua omille työpaikoilleen ja verkostoihinsa.

Yritykset tarvitsevat tukea eettiseen suunnitteluun

Lasten digielämään erikoistunut käytettävyystutkija ja konsultti Shuli Gilutz totesi, että yritykset kyllä haluaisivat luoda tuotteita, jotka ovat lasten kannalta eettisesti kestäviä.

- Yritykset ja suunnittelijat eivät kuitenkaan tiedä, kuinka se tehdään. Siksi tämä kokoontuminen on hieno idea. Jos löydämme tavan välittää tietoa (lapsen oikeuksista suunnitteluprosessissa) ytimekkäästi ja helposti suoraan suunnittelijoille, voimme todella aikaansaada muutoksen.

Pelisuunnittelija Petter Karlsson ja tutkimuspäällikkö Chris Lindgren suunnittelevat lasten mobiilipelejä ruotsalaiselle Toca Boca -yritykselle, joka on panostanut ihmisten moninaisuuden huomioimiseen peleissään. He olivat viikonloppuun äärimmäisen tyytyväisiä.

- Kaikki täällä mukana olevat haluavat saada aikaan parempaa suunnittelua lapsille. Pelkästään ajatusten jakaminen ja verkostoituminen näiden ihmisten kanssa on ollut äärimmäisen arvokasta, Karlsson totesi tapahtuman päätöspäivänä.

- Täällä käytiin todella monia laadukkaita keskusteluja. Sain syvyyttä argumentteihini sellaisiinkin asioihin, joita olin ajatellut jo aiemmin, täydentää Lindgren.

Tutkija ja konsultti Shuli Gilutz puhui lasten yksityisyyden turvaamisesta. 

Lapset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä

Shuli Gilutz korosti Helsingissä muun muassa sitä, että lapsia ei pidä ajatella yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Hän itse jakaa lapset viiteen eri ikäryhmään. Kullakin on eri tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ja kukin elää omaa kehitysvaihettaan, mikä pitää huomioida suunnittelutyössä.

Lisäksi Gilutz halusi korostaa lasten yksityisyydensuojan huomioimista.

- Kukaan ei vielä pohdi (lapsikäyttäjien) yksityisyyden turvaamista läpi koko suunnitteluprosessin, esimerkiksi millaista dataa lapsista kerätään ja mitä sille tapahtuu jälkeenpäin. Meillä ei ole hajuakaan, miten yksityisyys tulisi huomioida uusissa ääniohjautuvissa käyttöliittymissä.

- En ehdota, että meidän pitäisi hylätä uutta teknologiaa, koska se ei ole turvallisia. Uskon, että esimerkiksi ääniohjautuvat teknologiat tarjoavat lapsille hienoja mahdollisuuksia oppia ja leikkiä. Mutta ennen kuin voimme nauttia näistä teknologioista, meidän pitää ratkoa niiden turvallisuuteen liittyvät ongelmat.


Työpajatyöskentelyä Talkoot-tapahtumassa.

Idea syntyi Elisalla

Elisan palvelumuotoilijat Leyla Nasib ja Jonna Rantanen kertovat, että idea tapahtumaan sai alkunsa, kun Elisan palvelumuotoilijat testasivat UNICEFin kehittämää työkalua verkon lapsikäyttäjien turvallisuuden arviointiin. Testauksen tuloksena kävi ilmi, että suunnittelijat kaipasivat työkalun rinnalle käytännönläheisempää, verkossa saatavilla olevaa opasta, jota olisi helppo hyödyntää suunnittelun eri vaiheissa.

UNICEFn kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi alustava idea suunnittelijoiden ja tutkijoiden yhteisestä työpajasta helppokäyttöisen oppaan tekemiseksi. Ideaa testattiin palvelumuotoiluverkoston IxDA:n jäsenten kanssa toteutetussa työpajassa, jossa se sai innostuneen vastaanoton. Tapahtumasta tuli mahdollinen, koska myös UNICEF oli valmis kokeilemaan uutta lähestymistapaa.

- Halusimme päästä keskustelemaan suoraan tekijöiden kanssa ja saada heidät miettimään, mitä lapsen oikeudet merkitsevät heidän työssään. He ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Vuoropuhelun ja yhteisen tekemisen avulla voimme oppia toisiltamme ja saada aikaan jotain parempaa, Irene Leino Suomen UNICEFilta toteaa.

Sekä Rantanen että Leino ovat viikonlopun antiin erittäin tyytyväisiä.

- Tämän porukan tietoisuuden kasvattaminen on selkeästi onnistunut. Melkein kaikki viikonloppuun osallistuneet ilmoittivat myös haluavansa jatkaa ohjeistuksen kehittämistä, Rantanen toteaa.

Kuvat: Noora Kumpulainen

Julkaistu1.2.2018