Innovaatiotyö haastaa kehitysyhteistyön tekemisen tavat

Kymmenisen vuotta sitten Etiopiassa jaettiin videopohjaisia oppimateriaaleja kaukaisille kouluille suomalaisten tuella. Järjestelmä toimikin niin hyvin, että paikallisviranomaiset päätyivät irtisanomaan opettajat. Teknologinen osaratkaisu lasten oppimisen ongelmiin siis loppujen lopuksi pahensi tilannetta.

Tämä on kuvaava esimerkki siitä, että pelkkä teknologinen ratkaisu ei riitä kehitysongelmien ratkomiseen. Suomessa uskotaan kuitenkin vahvasti, että suomalaisyritysten kehittämillä innovaatioilla saadaan aikaan kehitysvaikutuksia ja samaan aikaan voidaan edistää suomalaisten yritysten liiketoimintaa kehittyvillä markkinoilla.

Tämä näkyy muun muassa valtioneuvoston kehityspoliittisessa selonteossa, jossa innovaatiot mainitaan useaan otteeseen osana Suomen kehityspolitiikkaa. Innovaatiotoimintaan on myös ohjattu kehitysrahoitusta, esimerkiksi Business Finlandin hallinnoiman BEAM-ohjelman kautta. Suomi ei ole innovaatioinnossaan yksin. Innovaatiot näkyvät vahvasti esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa, Agenda 2030:ssä.

Suomen UNICEFin kansainvälisen vaikuttamisen ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala sanoo, että yritysten panosta tarvitaan. Kehitysongelmat ovat niin monisyisiä, että kehitysyhteistyön perinteisten toimijoiden – hallitusten ja kansalaisjärjestöjen – tuki kehitysmaille ei yksin riitä. Yrityksillä on osaamista, jota muilta toimijoilta puuttuu.

Konsulttiyhtiö Eeran osakas Mikko Kantero puolestaan tuo esille, että yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö kehitysongelmien ratkaisussa on välttämätöntä.

- Yritykset pystyvät tarjoamaan kokonaisuuteen taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Kansalaisjärjestöt voivat puolestaan opettaa yrityksille, kuinka maksimaalisen voitontavoittelun sijaan kannattaa hakea pitkän aikavälin hyötyjä. Nämä näkökulmat yhdistämällä voimme luoda kestäviä ratkaisuja kehitysmaiden ihmisten ongelmiin, Kantero sanoo.

”Kokonaisuuksien hahmottaminen puuttuu innovaatiokeskustelusta”

Annika Launialaa häiritsee se, että suomalaisessa keskustelussa yritysten yksittäiset keksinnöt nähdään usein ratkaisuina kehitysmaiden ongelmiin. Se on hänestä väärinymmärrys.

- Ongelmat ovat niin monisyisiä, että yksittäinen tuote, palvelu tai toimintakonsepti ei ole juuri koskaan ratkaisu vaikkapa opetuksen laadun parantamiseksi. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä kokonaisuudesta.

- Kehitysongelmat ovat monimutkaisia systeemisiä ja sosiaalisia vyyhtejä, joiden ratkaisut ovat valitettavan hitaita ja pistemäisiä, sanoo ajatushautomo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Jussi Impiö, joka tunnetaan myös Keniassa toimivan mobiilipalvelu Fuzun toisena perustajana.

Impiön mukaan kehitysinnovaatiokeskustelusta puuttuu tämän kokonaisuuden hahmottaminen.

- Puuttuu siis kokonaisvaltainen visio, jota kohti mennä, ja sitä myötä puuttuu strategia, jolla näitä pistemäisiä tekoja toteuttamalla päästäisiin kohti suurempia systeemisiä kehitystavoitteita, Impiö toteaa.

Tuotekehitys kestää kauan ja vaatii resursseja

Annika Launiala huomauttaa, että Suomessa kehitetty huippuluokan teknologia toimii harvoin sellaisenaan kehitysmaissa. Lisäksi on mietittävä, miten esimerkiksi laitteiden huolto tai varaosien saaminen varmistetaan paikallisin voimin.

Valmiillakin tuotteella kehitysmaihin voidaan lähteä, mutta tuote tulee muokata huolellisesti paikallisiin olosuhteisiin ja valitulle kohderyhmälle sopivaksi.

- Suomesta käsin tuotteiden muokkausta on käytännössä mahdotonta tehdä. Siihen tarvitaan paikallisia kumppaneita. Suomalaisyrityksen itsensäkin on syytä varautua olemaan tiiviisti läsnä ja käyttämään paljon aikaa paikan päällä, Launiala sanoo.

Eeran Mikko Kantero on samaa mieltä. Hän puhuu yksittäisten innovaatioiden sijaan mieluummin innovatiivisista konsepteista eli uudenlaisista toimintamalleista, joilla ratkaistaan jokin tietty ongelma.

- Apuna voidaan hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa, mutta konseptin kehitystyö on tehtävä paikan päällä, Kantero sanoo.

Jussi Impiöllä on 15 vuoden kokemus innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan kehittämisestä Afrikassa. Hänen mukaansa Afrikassa on valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia, mutta kehitys on hidasta ja ennakoimatonta.

- Tärkeintä on kärsivällisyys sekä ehdottomasti halu ja nöyryys oppia. Lisäksi tarvitaan kyky soveltaa oppimaansa nopeasti muuttamalla bisnesmallia, partnereita ja itse tuotetta opitun mukaan.

Innovaatio on väline, ei tavoite

Kehitysyhteistyössä lähtökohtana tulee olla se, että pyritään ratkaisemaan ongelmaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämässä, Annika Launiala huomauttaa.

Siksi innovaatiotyön pitäisikin lähteä liikkeelle ihmisten elämässä ilmenevästä ongelmasta ja sen taustalla olevien syy-seuraussuhteiden analyysistä ratkaisun löytämiseksi. Toiminta menee väärinpäin, jos lähtökohta on suomalainen innovaatio, jolle etsitään sopivaa ongelmaa.

Innovaation lopullisten käyttäjien, esimerkiksi lasten tarpeet ja oikeudet pitää huomioida ja ratkaisuja tulee kehittää yhteistyössä heidän kanssaan.

- Kehitysyhteistyössä innovaatio on lopulta vain väline löytää uusia ratkaisuja ja aikaan saada kehitystuloksia, ei tavoite itsessään, Launiala kiteyttää.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta yritysten innovaatio-osaaminen saataisiin valjastettua kehityksen edistämiseen? Launialan mielestä kyse on uudenlaisesta kehitysyhteistyön tekemisen tavasta, johon vanhat pelisäännöt eivät täysin sovellu.

- Tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten kokeilukulttuuria voidaan edistää yhtenä kehitysyhteistyön muotona. Uudenlainen tekeminen on hidasta ja siihen sisältyy aina epäonnistumisen riski. Esimerkiksi nykyiset rahoitusinstrumentit ja tuloksellisuuden vaatimukset eivät täysin istu kokeilukulttuuriin. Tässä ulkoministeriö on keskeisessä roolissa uudenlaisen kehitysyhteistyön mallintamisessa ja mahdollistamisessa.

***

Teksti: Matti Remes, Minna Suihkonen
Kuva: Kasungussa, Malawissa esitellään lennokkia paikallisille asukkaille. UNICEF ja Malawin hallitus ovat testanneet lennokkien hyödyntämistä humanitaarisessa avussa kesästä 2017 alkaen. ©UNICEF/UN070228/Chisiza

Lue lisää Suomen UNICEFin työstä innovatiivisten kumppanuuksien parissa.