Emme ole valmiita digivallankumoukseen - ihmisten käyttäytymisen ohjailu voi olla vasta esimakua tulevasta

Data-analytiikkayhtiö Cambridge Analytica keräsi luvatta kymmenien miljoonien Facebookin käyttäjien tietoja ja pyrki vaikuttamaan heidän äänestyskäyttäytymiseensä.

Ongelma on kuitenkin paljon tätä yksittäistä ja räikeää tapausta suurempi. Digitaalinen vallankumous vyöryy eteenpäin. Me emme ole kuitenkaan pohtineet sitä, miten taataan että teknologia edistää kaikkien ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia.

Algoritmeihin perustuva ihmisten käyttäytymisen ohjailu voi olla vasta esimakua tulevasta. Tämän vuoden ennustetaan olevan suuri läpimurto tekoälylle. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia yrityksistä saattaa aloittaa tekoälyn hyödyntämisen vuoden 2018 aikana.

Samaan aikaan keskustellaan tekoälyyn liittyvistä haasteista. Sähköautovalmistaja Teslan perustaja Elon Musk on sanonut, että tekoälyteknologian omistajuus saattaa päätyä vain muutamien yritysten haltuun. Me jätämme ihmiskunnan tulevaisuuden niiden käsiin, Musk varoittaa.

Vaikka Muskin varoittelu olisikin liioiteltua, emme voi jättää yksittäisten yritysten vastuulle eettistä pohdintaa teknologiasta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Cambridge Analytican ja Facebookin nyt paljastunut toiminta on hyvä osoitus tästä.

Valtio on vastuussa ihmisoikeuksien turvaamisesta nyt, ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. Yksittäiset kansallisvaltiot ovat kuitenkin pulassa, sillä suurilla globaaleilla yrityksillä on enemmän valtaa kuin Suomen kokoisella maalla.

On hyvä, että EU-maat ovat kiristämässä tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Suomessakin astuu voimaan aiempaa tiukempi tietosuojalaki toukokuussa.

Facebookin toiminnasta paljastunut datan kerääminen ja käyttäminen on vakava rike kaikissa EU-maissa asetuksen astuessa voimaan.

Tietosuoja on kuitenkin vain yksi osa eettisten kysymysten palapeliä. Digitaalisella teknologialla on paljon muitakin yhteiskunnallisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia.

Teknologia mahdollistaa laajan levityksen lasten hyväksikäyttöön liittyvälle materiaalille, vihapuheelle ja muulle rikolliselle toiminnalle.

Saksa on säätänyt lain, joka asettaa isoja sakkoja yrityksille, jotka eivät puutu vihapuheeseen ja valeuutisten levittämiseen.

Data-analytiikan käyttäminen voi johtaa syrjintään esimerkiksi laina- ja vakuutuspäätöksissä, asuntoa, opiskelupaikkaa ja työtä haettaessa tai johtaa jopa kalliimpiin terveydenhuoltomaksuihin.

Teknologian avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten käyttäytymiseen – tulevaisuudessa ehkä myös tavoilla, joita emme osaa edes ennustaa.

Lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin levittäminen on rikos, mutta poliisilla ei ole riittävästi resursseja puuttua sen leviämiseen verkossa. Tarvitsemme erilaisia keinoja: uutta lainsäädäntöä, olemassa olevien lakien parempaa noudattamista ja huomattavasti suurempaa vastuunkantoa valtion lisäksi myös yrityksiltä.

Lasten hyväksikäyttömateriaalia tai vihapuhetta ei saada kitketyksi verkosta ilman kaikkien toimijoiden sitoutumista.

Yritysten vastuullisuuden seuranta halutaan usein ulkoistaa kuluttajille. Kuluttajilla ei kuitenkaan ole valtaa niihin yrityksiin, jotka eivät myy heille suoraan. Kaikilla yrityksillä ei ole kilpailijoita, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä.

Tavalliset ihmiset eivät usein ymmärrä palvelujen takana olevaa teknologiaa ja sen vaikutusta itseensä tai yhteiskuntaan. Siksi on kestämätöntä edellyttää, että kuluttajat äänestäisivät jaloillaan, jos yritys ei toimi eettisesti.

Ei ole helppoa rakentaa riittäviä mekanismeja hallita uutta teknologiaa, koska sen kehitys on niin nopeaa. Työ on kuitenkin aloitettava jostain.

Esimerkiksi Euroopan neuvosto, UNESCO ja useat yliopistot ovat nostaneet esiin tärkeitä asioita, joiden pohjalta voimme kehittää globaaleja sääntöjä uudelle teknologialle.

Myös UNICEF haluaa varmistaa, että lasten oikeudet huomioidaan paremmin uuden teknologian kehityksessä. Siksi se tekee yhteistyötä useiden edelläkävijäyritysten kanssa.

On hienoa, että edelläkävijäyritykset haluavat parantaa toimintaansa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme yhteiset pelisäännöt kaikille.

Suomi haluaa olla teknologian edelläkävijämaa. Meidän pitää samalla olla myös eettisen teknologian edistäjä. Se vaatii valtiolta ja yrityksiltä nykyistä vahvempaa roolia.

Emme pysty muuttamaan Piilaakson toimintaa. Suomi pystyy kuitenkin valvomaan jo olemassa olevia lakeja tiukemmin.

Suomalaiset yritykset voivat osallistua yhteisten eettisten pelisääntöjen kehittämiseen, ja yhdessä voimme ajaa tiukempia kansainvälisiä pelisääntöjä EU:ssa ja YK:ssa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Tebatti-palstalla Talouselämä.fi:ssä.

Kuva: Astrakan Images / Lehtikuva