4.12.2018

UNICEFin tutkimus: Hoiva, turva ja koulutus ovat suomalaisille tutuimpia lapsen oikeuksia

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että lapsilla on omat oikeudet. Lapsen oikeuksien päivää ei tunneta yhtä hyvin.

Kakkosluokkalaiset tekevät luku- ja kirjoitustehtäviä Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa Helsingissä. © UNICEF/Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kakkosluokkalaiset tekevät luku- ja kirjoitustehtäviä Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa Helsingissä. © UNICEF/Suomi 2018/Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suomen UNICEF tutki, mitä suomalaiset tietävät lapsen oikeuksista.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietettiin 20. marraskuuta. Päivä juhlistaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen syntyä. Sopimus täyttää ensi vuonna jo 30 vuotta, ja Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991.

Suomen UNICEFin kyselyn perusteella lähes kaikki suomalaiset tietävät, että lapsilla on omat oikeudet.

Yli puolet tietää
sopimuksen velvoittavan kuin laki

Vastanneista yli puolet (54 %) tiesi, että lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea samaan tapaan kuin laki. 38 prosenttia tiesi, että lapsilla on omat oikeudet, mutta ei tiennyt tarkemmin, mitä ne käytännössä tarkoittavat.

Vain 8 prosenttia ei ollut kuullut lapsen oikeuksista lainkaan tai ei osannut vastata kysymykseen.

UNICEFin tutkimus kohdistui 15-74-vuotiaisiin suomalaisiin.

Helsingin Sanomien Lasten uutiset tiedusteli äskettäin verkkokyselyllä lasten tietämystä oikeuksistaan. Kyselyn mukaan 58 prosenttia lapsista tietää, mitä lapsen oikeudet ovat. 30 prosenttia on kuullut niistä, mutta ei tiedä tai muista, mitä ne ovat.

Lastensuojelun Keskusliitto tutki viime vuonna 10-17-vuotiaiden tietämystä oikeuksistaan. Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia oli kuullut lapsen oikeuksista ja 42 prosenttia muisti, että omassa koulussa oli käsitelty lapsen oikeuksien sopimusta.

Lapsen oikeuksien sisältö
tunnetaan kohtuullisen hyvin

UNICEFin tutkimuksessa pyydettiin vastaajia listaamaan, mitä he tiesivät tai arvelivat kuuluvan lapsen oikeuksiin. Vastausten perusteella suomalaiset tuntevat parhaiten oikeudet huolenpitoon, turvallisuuteen ja koulutukseen.

Monet tiesivät myös, että oikeus mielipiteen ilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen, ravintoon ja fyysiseen koskemattomuuteen ovat osa lapsen oikeuksien sopimusta.

Hieman yli 40 prosenttia vastaajista osasi nimetä lapsen oikeuksia.

Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäen mielestä suomalaiset tuntevat kohtuullisen hyvin lapsen oikeudet.

- Lapsen oikeutta ja tarvetta erityiseen huolenpitoon ja turvaan voi pitää lapsen oikeuksien sopimuksen peruskivinä, Hetemäki toteaa.

- Meidän aikuisten täytyy huolehtia, että jokainen lapsi saa turvallisen lapsuuden. Muuten lapsi ei saa mahdollisuutta nauttia kaikista sopimuksen takaamista oikeuksista ja kasvaa täyteen mittaansa, Hetemäki jatkaa.

Lapsen oikeuksien päivää
ei vielä vietetä

Kyselyn mukaan lapsen oikeuksien päivä 20.11. ei ole erityisen tunnettu eikä sitä juhlisteta. Yli kolmannes (34 %) vastaajista kertoi, että ei tiennyt päivästä.

Sisäministeriö on suositellut liputtamista lapsen oikeuksien päivänä jo vuodesta 2013, mutta vain kolme prosenttia vastaajista kertoi liputtaneensa. Yliopiston almanakkatoimisto päätti tänä vuonna, että päivästä tulee vuoden 2020 kalenteriuudistuksessa vakiintunut liputuspäivä.

Kuusi prosenttia kertoi viettäneensä päivää tekemällä jotain erityistä oman tai muun läheisen lapsen kanssa.

Jotta lapsen oikeuksien arvostus ja tietämys niistä lisääntyisi, UNICEF käynnistää ensi vuonna kampanjan, jossa kannustetaan aikuisia antamaan aikaa lapselle 20. marraskuuta.

Vain yksi maa
ulkopuolella

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. Se määrittelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ovat hyväksyneet Yhdysvaltoja lukuun ottamatta maailman kaikki maat.

UNICEFin tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Kyselyyn vastasi 1 074 henkilöä, jotka olivat 15–74-vuotiaita.