Suomen UNICEFin tutkimus: Järjestöt motivoituneita yritysyhteistyöhön, mutta tiellä vielä monia haasteita

Laita hyvä jakoon Whatsapp
16.3.2018

”Uudenlainen tekeminen on riskialtista ja siihen tarvitaan aikaa ja resursseja. Se vaatii erilaista kokeilua, josta parhaimmillaan syntyy kehitystuloksia”, sanoo tutkimushankkeen johtaja Annika Launiala.

Kehitysyhteistyötä tekevät suomalaiset järjestöt ovat hyvin motivoituneita tekemään yhteistyötä yritysten kanssa kehitystulosten saavuttamiseksi. Järjestöillä on kuitenkin usein vaikeuksia löytää sopivia kumppaneita. Myös ajanpuute hyvän yhteistyön vaatiman kommunikaation ylläpitämiseksi, järjestöjen ja yritysten toimintakulttuurien erot ja sopivien rahoitusinstrumenttien puute vaikeuttavat yhteistyötä.

Tämä selviää Suomen UNICEFin tuoreessa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen motiiveja tehdä yritysyhteistyötä sekä järjestöjen kokemia haasteita yhteistyön toteuttamisessa.

Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä monet valtiot, myös Suomi, tukevat vahvasti yritystensä pääsyä kehittyville markkinoille. Myös YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on laadittu niin, ettei sen tavoitteita ole mahdollista saavuttaa ilman yksityisen sektorin osallistumista. Suomen valtio on viime vuosina suunnannut kehitysrahoitusta yhä enemmän yrityksille samaan aikaan, kun järjestöjen rahoitusta on leikattu. Lisäksi Suomen kehityspoliittisissa linjapapereissa kannustetaan järjestöjä uudenlaisiin kumppanuuksiin.

Kansalaisjärjestöjen yritysyhteistyön motiivit ja haasteet -tutkimus toteutettiin Kepan jäsenjärjestöille suunnattuna kyselytutkimuksena syksyllä 2017. Tutkimukseen osallistui 34 järjestöä, joista 16 on ulkoministeriön ohjelmatukea saavia järjestöjä. Tutkimuksen tulokset heijastavatkin kattavasti erityisesti suurten järjestöjen kokemuksia yritysyhteistyöstä. 

- Tulokset viittaavat siihen, että yritysten ja järjestöjen yhteistyö ei ole vielä vakiintunut osaksi kummankaan ydintoimintaa vaan vaatii molemminpuolista opettelemista. On myös hyvä tiedostaa, että yritysyhteistyö ja uudenlainen tekeminen poikkeavat merkittävästi perinteisen kehitysyhteistyön tekemisestä, toteaa tutkimuksen johtaja, Suomen UNICEFin kansainvälisen vaikuttamistyön päällikkö Annika Launiala.

Eroavaisuudet hankaloittavat yhteistyötä

Tutkimuksessa tunnistettiin useita tekijöitä, jotka vaikeuttavat sopivan yrityskumppanin löytymistä ja yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestöjen ja yritysten erilaiset kohderyhmät ja kohdealueet. Alhaisen markkinapotentiaalin kohdemaat, kuten hauraat valtiot ja kriisimaat sekä erityistä tukea tarvitsevat kohderyhmät ovat järjestöjen toiminnan keskiössä, mutta ne eivät useinkaan ole ensisijaisia kohteita yritysten liiketoiminnan näkökulmasta.

Myös erilainen toimintakulttuuri ja ammattikieli sekä erilaiset yhteistyöhön kohdistuvat odotukset hankaloittavat järjestöjen ja yritysten yhteistyötä.

Yritysten rooli kaipaa linjausta

Tutkimus nostaa esiin myös järjestöjen ulkoministeriöön kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Ministeriön toivotaan sekä tukevan muutoinkin kuin rahallisesti järjestöjen yritysyhteistyötä että tarjoavan joustavampia rahoitusinstrumentteja yhteistyön eri vaiheisiin. Lisäksi tutkimuksesta nousee esiin toive siitä, että ulkoministeriö linjaisi selkeästi yritysten roolia ja vastuita osana Suomen kehityspolitiikkaa.

Annika Launiala katsoo, että linjaus olisi ehdottomasti tarpeen ja selkeyttäisi lähtökohtia niin järjestöjen, yritysten kuin rahoittajienkin näkökulmasta.

 - Linjauksen tulisi vastata muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin miksi ja mitä yritysyhteistyöllä halutaan aikaansaada, mitä yrityksiltä voidaan realistisesti odottaa toimittaessa kehitysyhteistyön toimikentässä ja mitä kehitysvaikutukset ja tuloksellisuus yritysyhteistyön ja yritysten toiminnan yhteydessä tarkoittavat, Launiala sanoo.

Launiala peräänkuuluttaa myös avointa keskustelua siitä, miten kokeilukulttuuria voitaisiin edistää yhtenä kehitysyhteistyön muotona.

- Uudenlainen tekeminen on riskialtista ja vaatii paljon kokeilemista ja myös epäonnistumista. Rahoittajan tulisi sallia riskinotto ja epäonnistuminen myös järjestöille.

Tutkimuksen teki VTT Minna Hakkarainen. Tutkimus on osa Suomen UNICEFin johtamaa UniResearch-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan kehitysyhteistyön murrosta, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edellytyksiä sekä yhteistyön vaikutuksia globaalien kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Kolmevuotista hanketta rahoittaa Koneen Säätiö. Aiemmin tutkimushankkeessa on ilmestynyt tutkimus suomalaisten pk-yritysten kehitysyhteistyönäkemyksistä.

Lisätietoa

UniResearch-hankkeen julkaisusarja

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.