Suomen UNICEFin tutkimus: Pk-yrityksillä vielä pitkä matka kehitysongelmien ratkaisijoiksi

Laita hyvä jakoon Whatsapp
15.11.2017

Hallituksen tulisi linjata selkeästi, mikä on yritysten rooli kehitystavoitteiden edistämisessä ja mikä on avun ja viennin suhde.

© UNICEF/NYHQ2015-1882/Gilbertson VII
© UNICEF/NYHQ2015-1882/Gilbertson VII

Yritykset halutaan yhä vahvemmin mukaan kehitysyhteistyöhön Suomessakin, sillä niiden uskotaan tuovan innovatiivisuutta ja tehokkuutta monisyisten kehitysongelmien ratkaisuun. Kauppapolitiikka ja kansalliset intressit ovat nousseet kehityspolitiikan rinnalle ja vaikuttavat siihen yhä enemmän. Suomen UNICEFin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten pk-yritysten liiketoiminta ja kehitysyhteistyön tavoitteet eivät kuitenkaan juurikaan kohtaa toisiaan.

- On syytä avoimesti ja rakentavasti pohtia, millainen rooli pk-yrityksillä ylipäänsä voi olla kehitysyhteistyössä, toteaa tutkimuksen johtaja, Suomen UNICEFin kansainvälisen vaikuttamisen päällikkö Annika Launiala.

Yritykset kehitysyhteistyössä - suomalainen pk-sektori kehityksen edistäjänä -tutkimukseen haastateltiin 14:ää suomalaista pk-yritystä, joille on myönnetty kehitysmaaliiketoiminnan käynnistämiseen joko Finnpartnership-liikekumppanuustukea tai BEAM – Business With Impact -rahoitusta.

Yritykset eivät tavoita heikoimmassa asemassa olevia

Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita ovat köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Pk-yrityksille ne ovat tutkimuksen mukaan hankalia tavoitteita.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että yritysten markkinakohteena ovat ennemmin keskitulotason kuin köyhimmät maat. Köyhemmissäkin maissa asiakkaina ovat alueen yritykset ja paikallinen keskiluokka. Yritykset eivät pysty tarjoamaan palveluja ja tuotteita esimerkiksi maaseudun köyhille yhteisöille, vammaisille, lapsille tai heikossa asemassa oleville naisille. Myös vaikutukset paikalliseen talouteen ja työllistymiseen jäävät pieniksi, sillä paikalliset yritykset ovat suomalaisille pk-yrityksille lähinnä asiakkaita, eivät liikekumppaneita tai alihankkijoita.

- Hallituksen tulisi arvioida realistisesti pk-yritysten mahdollisuudet ja intressit kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja vasta sen jälkeen määritellä keinot, miten yritysten pääsyä kehittyville markkinoille edistetään, Launiala sanoo.

Launiala toteaa, että Suomi voisi katsoa mallia muista maista, jotka pohtivat samoja kysymyksiä, esimerkiksi Englannista ja Hollannista. Kumpikin on pyrkinyt linjaamaan selkeästi valtion tavoitteet sekä avun ja viennin välisen suhteen. Linjaus ei yksinään takaa onnistunutta toimeenpanoa, mutta on välttämätön edellytys yhteistyön lähtökohdaksi.

Yrityksillä vähäinen ymmärrys kehitysvaikutuksista

Tutkimukseen osallistuneet pk-yritysten edustajat pitävät perinteistä kehitysyhteistyötä tehottomana, eivätkä näe itseään kehitysyhteistyötoimijoina. Silti he kokevat edistävänsä kehitystä liiketoimintansa keinoin.

Haastatellut pk-yritykset tarjoavat ympäristöystävällisiä ja kestävää kehitystä edistäviä tuotteita ja palveluita ja pyrkivät niiden avulla tarjoamaan ratkaisuja kehitysongelmiin. Muutoin yritysten liiketoiminnan tavoitteet eivät juuri kohtaa kehitysyhteistyön tavoitteita. Yrityksillä on myös vähäinen ymmärrys siitä, mitä kehitysvaikutuksilla ylipäätään tarkoitetaan.

Kohti toimivaa kumppanuutta

Yritysten rooli kehitysyhteistyössä ei näillä näkymin ole pienenemässä, päinvastoin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niistä johdettu Agenda 2030 -ohjelma vahvistavat osaltaan yritysten roolia kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Myös useiden maiden hallitukset ovat linjanneet yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassaan siten, että keskiössä on kansallisten yritysten viennin edistäminen.

Suomen hallitus haluaa, että perinteiset kehitysyhteistyöjärjestöt tukisivat yritysten pääsyä kehittyville markkinoille ja tekisivät yhteistyötä niiden kanssa.

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta yrityksistä ja järjestöistä voisi tulla toimivia kumppaneita ja yhteistyöllä saataisiin aikaan todellisia kehitysvaikutuksia?

- Tärkeintä olisi saada aikaan linjaus siitä, mitä yritysyhteistyöllä tavoitellaan ja mikä on yritysten vastuullinen rooli. Lisäksi niin yritysten kuin rahoittajien tulisi nähdä yhteistyössä muitakin mahdollisuuksia kuin järjestöjen paikallistuntemuksen ja kontaktien hyödyntäminen. Järjestöillä on omat tavoitteensa, joiden edistämistä yrityskumppanuudet voivat tukea osana yhteistyötä, Annika Launiala sanoo.

- Myös rahoitusinstrumenttien tulisi tukea paremmin järjestöjen ja yritysten yhteistyötä niin, että yhteistyö tuottaa lisäarvoa molemmille osapuolille, eikä ainoastaan edistä yritysten liiketoimintaa.

Tutkimuksen teki KTM Ulla Roiha. Tutkimus on osa Suomen UNICEFin johtamaa UniResearch-tutkimushanketta. Hankkeessa tarkastellaan kehitysyhteistyön murrosta, joka näkyy muun muassa yritysten roolin kasvuna. Hankkeessa tutkitaan myös yritysten ja järjestöjen yhteistyötä ja mahdollisuuksia ratkoa kehityksen haasteita yhteistyön avulla. Kolmevuotista tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Lisätietoja

Tutustu tutkimukseen Private Sector And Development - Finnish SMEs As Actors Contributing To Development? (pdf)

Tutustu tutkimuksen suomenkieliseen tiivistelmään (2s. pdf)

UniResearch-hankkeen tutkimussuunnitelman suomenkielinen tiivistelmä (2s. pdf)

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.