Yritysvastuu puhutti päättäjiä: lakeja tiukennettava lasten suojelemiseksi

Laita hyvä jakoon Whatsapp
27.5.2016

Kasvava siirtolaisuus ajaa ihmisiä kurjiin työoloihin ja lisää lapsityövoiman käyttöä. Vaikutusvaltaa on myös suomalaispäättäjillä, jotka tänä vuonna uudistavat kaupan alan säädöksiä.

Kenellä on vastuu siitä, ettei päälläni oleva paita ole kudottu lapsityövoimalla tai värjätty myrkkyvesissä pienin käsin?

Tähän kysymykseen tiivistyi paljon olennaista, kun lasten suojelusta ja yritysvastuusta keskusteltiin neljän lapsijärjestön sekä eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän järjestämässä seminaarissa. Pikkuparlamentissa toisensa kohtasivat kansanedustajat, yritykset, tutkijat sekä joukko Planin nuorten ja lasten ryhmien edustajia.

Kansanedustajista vastaamassa olivat Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen (sd), Aila Paloniemi (kesk.), Sari Raassina (kok.), Johanna Karimäki (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas), Anders Adlercreutz (rkp) ja Sari Essayah (kd).

Kuluttajat vaativat yrityksiltä yhä vastuullisempaa toimintaa, mutta keskustelussa kävi selväksi, että pelkkä hyvä tahto ei selätä taloudellisia lainalaisuuksia. Kauppa on globalisoitunut, työvoima liikkuu, eivätkä sopimukset ole pysyneet muutoksen perässä.

– Ylikansalliset yritykset toimivat kymmenissä maissa, joissa kaikissa on erilainen toimintakulttuuri ja lainsäädäntö. Ihmisoikeusrikkomukset on käsiteltävä siinä maassa, missä ne tapahtuvat – ja ero vaikkapa Nigerian ja Suomen kansallisen sääntelyn välillä on valtava, huomautti Helsingin yliopiston tutkija Lia Heasman, joka tekee väitöskirjaa ylikansallisten yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Sitovaa kansainvälistä lakia yritysvastuusta ei ole. Suomikin voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä laajuudessa yrityksiä velvoitetaan raportoimaan toiminnastaan ja alihankintaketjuistaan.

– Suomessa puhutaan, että haluamme olla johtava maa yhteiskuntavastuuasioissa. Suuria muutoksia laeissamme ei viime vuosina kuitenkaan ole tapahtunut verrattuna esimerkiksi Tanskaan tai Sveitsiin, toteaa Heasman.

Kehityspolitiikka osa työkalupakkia

Yritystoiminnan vaikutukset lapsiin eivät rajoitu vain lapsityövoiman käyttöön. Lapsia koskevat suoraan myös vanhempien työ ja asuinolosuhteet, äidin mahdollisuus imettää työpaikalla, perheen yhteinen vapaa-aika, elämiseen riittävä palkka, mahdolliset ympäristömyrkyt sekä yrityksen muut vaikutukset lähiympäristöön. Riskit kasvavat tilanteessa, jossa sadat miljoonat ihmiset ovat muuttoliikkeessä usein ilman papereita, tietoa oikeuksistaan tai kielitaitoa.

Yritysten keinoihin valvoa alihankintaketjujensa eettisyyttä kuuluvat esimerkiksi kansainvälisten riskimaaluokitusten ja sertifikaattien hyödyntäminen sekä toiminnan valvonta. Yksi mahdollisuus on tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.

– Avainjuttu on siirtotyöläisten koulutuksen tukeminen. Olen ollut paikan päällä seuraamassa esimerkiksi hitsaajien koulutusta – ammattitaidolla on heille valtava merkitys, se voi muuttaa kokonaisten perheiden elämän, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoi.

Koulutuksen merkitystä osana yhtälöä painotti tilaisuudessa myös keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi. Matalan tuotantotason aloilla on usein töissä naisia ja tyttöjä, joiden kouluttaminen on tehokas tapa vaikuttaa alan ongelmiin. Kehityspolitiikka on muutoinkin hyvä työkalu yritysten toimintaympäristön ja esimerkiksi kansallisen lainsäädännön vahvistamiseen.

– Valtioita voidaan auttaa kehittämään hallintoaan ja veronkantojärjestelmäänsä ja hillitä pääomapakoa. On myös maita, joissa on erinomainen perustuslaki, mutta se ei toteudu käytännössä – juuri näihin voidaan vaikuttaa kehitysyhteistyön kautta, Paloniemi sanoi.

Koskisen Oy:n yritysvastuu- ja brändijohtaja Eva Wathén puolestaan kertoi, miten globaali siirtolaisuus ja pakolaisuus näkyvät myös Suomessa. Koskisen Oy on halukas palkkaamaan Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia, mutta kotouttamisen kieliopetukseen ja osaamisen tunnistamiseen tulisi saada vauhtia.

Lakiuudistus tehtävä huolella

Seminaarivieraat saivat pohtia myös kulutuskäyttäytymistään, kun Planin nuoret haastattelivat kansanedustajia omien valintojensa eettisyydestä. Vastauksissa todettiin, että ruoan osalta alkuperä on suhteellisen helppoa selvittää, mutta vaatteiden kohdalla ollaan vaikeuksissa. Vaikka kuluttaja voi luoda painetta yrityksen suuntaan, tarvitaan toimia myös Suomen valtiolta.

Kansanedustajilla onkin juuri nyt käsillään useita konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen yritysten toiminnassa.

Tänä vuonna voimaan saatetaan esimerkiksi EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka velvoittaa yrityksiä vastuullisuusraportointiin. Toinen keskeinen vaikuttamisen paikka on julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus, joka kesällä tulee eduskunnan käsittelyyn.

– Laki on kirjoitettava niin, että hankintayksiköt uskaltavat oikeasti käyttää eettisiä kriteereitä. Nykyisellään se ei ole kovin yksiselitteinen ja saatetaan pelätä, ettei se kestä markkinaoikeutta. Kunnissa tarvitaan hankinnoissa myös osaamista, jottei pelkkää hintaa pidetä kriteerinä, pohti vasemmiston kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

Myös YK-tasolla valmistellaan kansainvälisesti sitovaa sopimusta, joka selventäisi ylikansallisten yritysten velvoitteita ja loisi yritysten ihmisoikeusloukkausten uhreille valituskanavan, tietää Heasman. Sitä ei kuitenkaan ole varaa jäädä odottelemaan, sillä kyseessä voi hyvin olla 10–15 vuoden prosessi ilman taattua lopputulemaa.

Varmaa on vain se, että lasten suojelun haaste yritystoiminnassa on suuri, eikä tulevaisuudessa ainakaan katoa – ja ettei kysymykseen ”kenellä on vastuu” vielä pitkään aikaan voida vastata tyhjentävästi.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Plan International Suomi, Pelastakaa Lapset, Suomen UNICEF, World Vision sekä eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä.


Lue lisää

Suosituksia kansanedustajille siitä, miten Suomi voi tukea lasten oikeuksia liike-elämässä (pdf-tiedosto)

 

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.