Hankintalakiesityksessä pahoja aukkoja – halvin hinta voi edelleen ajaa vastuullisuuden edelle

Laita hyvä jakoon Whatsapp
8.9.2016

Kunnat ja valtiot tekevät vuosittain hankintoja yli 30 miljardin arvosta. Järjestöt vaativat, että lakiin kirjataan selkeät velvoitteet huomioida sosiaalinen vastuullisuus ja ihmisoikeudet.

Eduskunta käsitteli 7.9. ensimmäistä kertaa ehdotusta uudistetusta hankintalaista, joka koskee julkisia hankintoja.

Hankintalakiuudistuksella pannaan täytäntöön EU:n uudet hankintadirektiivit, joiden yhtenä tärkeänä tavoitteena on huomioida ympäristö- ja sosiaalinen vastuu kaikissa julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on, että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa tämän vuoden loppupuolella.

Vastuullisuuskysymyksiin erikoistuneiden järjestöjen Suomen UNICEFin, Plan International Suomen, Pelastakaa Lasten, Finnwatchin, Suomen World Visionin ja kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan mukaan lakiehdotukseen on kuitenkin jäänyt aukkoja, jotka mahdollistavat edelleen hankintojen tekemisen vain halvimman hinnan perusteella – hankintayksiköitä ei edellytetä selvittämään ostettavien tuotteiden alkuperää ja vastuullisuutta.

- Ihmisoikeuskysymysten sivuuttaminen hankintamenettelyissä haittaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja on vastoin Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, sanoo yritystoiminnan globaaleihin vaikutuksiin erikoistuneen järjestön Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.

Valtiolla ja kunnilla mahdollisuus suojella ihmisoikeuksia

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain yli 30 miljardin euron arvosta Suomessa. Määrä on ollut vuodesta riippuen jopa lähes viidennes Suomen BKT:sta.

Selvitysten mukaan Suomessa ei kuitenkaan aseteta hankinnoille riittäviä sosiaalisia vastuullisuuskriteereitä. Kun hankinnoissa keskitytään pelkkään hintaan ja teknisiin laatuominaisuuksiin, kilpailutukset voittavat usein heikoissa työoloissa esimerkiksi Aasiassa valmistetut tuotteet.

Toimintatapa ei vastaa suomalaisten mielipidettä. Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei verovaroin pitäisi hankkia tuotteita, joiden tuotannossa on hyväksikäytetty lapsityövoimaa tai loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia.

- Valtion ja kuntien hankintayksiköillä on suurostajina tuhannen taalan paikka tukea suomalaisen työn kilpailukykyä ja varmistaa etteivät muiden maiden lapset valmista meidän lastemme päiväkodeissa ja sairaaloissa käyttämiä tavaroita, toteaa Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.

Tämän vuoksi järjestöt vaativat, että hankintalakiin kirjataan selkeät velvoitteet huomioida sosiaalinen vastuullisuus ja ihmisoikeudet.

Järjestöt ehdottavat käsitteillä olevaan lakiehdotukseen seuraavia muutoksia:

1. Kokonaistaloudellinen edullisuus ei voi tarkoittaa pelkkää hintaa tai kustannuksia.
Yhteiskuntavastuukriteereiden käytön edistäminen vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole tuottanut tulosta. Siksi lakiehdotusta on muutettava siten, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää hintaa tai kustannuksia hankintasopimuksen ainoana tekoperusteena. Kaikkia hankintaviranomaisia sitovalla yhteisellä säännöksellä voidaan vaikuttaa siihen, ettei hankinta merkitse tarjouksia valittaessa esimerkiksi heikkoja työehtoja tai vaarallisia työolosuhteita. Näin voidaan myös parantaa vastuullisten kotimaisten yritysten menestysmahdollisuuksia tarjouskilpailuissa.

2. Ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattaminen on vähimmäisvelvoite.
EU:n hankintadirektiivit edellyttävät ensimmäistä kertaa Suomen varmistavan, että hankintasopimuksia toteutettaessa noudatetaan ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on täsmennetty EU:n oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa sekä hankintadirektiiveissä listatuissa kansainvälisissä asiakirjoissa. Tämän vuoksi näiden sosiaalisten vähimmäisvaatimusten ei tulisi olla ainoastaan ”suosituksenluontoisia” eikä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Hankintalain sosiaalisia kriteerejä ei tule rajata myöskään koskemaan vain Suomessa suoritettavaa työtä.

3. Säännös neuvonnasta on välttämätön.
Hankintayksiköt tarvitsevat neuvontaa, koulutusta ja tukea varmistamaan toimittajiensa sosiaalista vastuullisuutta. Tällä hetkellä neuvontaa annetaan käytännössä vain ympäristöasioissa. Tämän vuoksi lain hyväksymisen yhteydessä tulisi tehdä päätös riittävän tuen varmistamisesta sosiaalisten kriteerien huomioinnille hankinnoissa.

Uuden hankintalainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden loppupuolella.

Lisätietoa

Irene Leino, yritysvastuuasiantuntija, Suomen UNICEF, 050 347 5485, irene.leino@unicef.fi
Niina Mikolanniemi, yritysyhteistyöpäällikkö, Plan International Suomi, 040 761 1677, niina.mikolanniemi@plan-international.org
Sanna Vesikansa, Advocacy and Policy Advisor, Pelastakaa Lapset ry, 050 433 1382, sanna.vesikansa@pelastakaalapset.fi
Annette Gothóni, ohjelmajohtaja, Suomen World Vision, 040 5950 892, annette.gothoni@worldvision.fi
Henri Telkki, tutkija ja lakimies, Finnwatch, 040 410 9710, henri.telkki@finnwatch.org
Lyydia Kilpi, asiantuntija, veroikeudenmukaisuus ja yritysvastuu, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa, 050 317 6738, lyydia.kilpi@kepa.fi

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.