Lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. Ne eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan jokaisen aikuisen velvollisuuksia.

Mitkä ovat lapsen oikeudet?

Jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Lapsen oikeudet koskevat jokaista alle 18-vuotiasta lasta.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on määritelty neljä sopimuskohtaa niin sanotuiksi yleisperiaatteiksi. Ne tulee huomioida sopimuksen kaikkien kohtien tulkinnassa. Yleisperiaatteet ovat:

Lasta ei saa syrjiä.
Lapsen etu pitää ottaa huomioon.
Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen.
Lapsen näkemystä pitää kunnioittaa.

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa. Jopa 196 maata on ratifioinut sopimuksen eli sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimus onkin maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus.

Tutustu sopimukseen

Lapsen oikeuksien sopimus tiivistettynä

Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessa

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä maat ovat mukana?

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Sen on ratifioinut 196 maata – sopimuksen ulkopuolella on ainoastaan Yhdysvallat.

Ketkä päättivät sopimuksen sisällöstä?

Sisällön suunnittelussa olivat mukana hallitukset, kansalaisjärjestöt ja eri lapsialojen asiantuntijat. Sopimus on eri osapuolten näkemys siitä, mikä on kaikille maailman lapsille tärkeää.

Kuka valvoo sopimuksen noudattamista?

Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Noudattavatko kaikki sopimuksen jäsenvaltiot sopimusta?

Maailman valtiot ovat edistyneet lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lainsäädännön kehittämisessä, mutta valitettavasti eivät riittävästi. Haasteita riittää myös Suomessa. Sopimuksen noudattamatta jättämisestä hälyttävimpiä esimerkkejä ovat alaikäisenä rikoksen tehneiden lasten tuomitsemiset kuolemaan. Amnesty Internationalin mukaan vuodesta 1990 lähtien on teloitettu ainakin 168 alle 18-vuotiasta lasta kymmenessä maassa. Lapsen oikeuksien sopimus kieltää alaikäisenä rikoksen tehneen tuomitsemisen kuolemaan (artikla 37).

Onko sopimusta muutettu vuosien saatossa?

Sopimusta kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja siksi siihen on lisätty kolme valinnaista pöytäkirjaa eli ns. lisäpöytäkirjaa. Nämä käsittelevät lapsen osallistumista aseellisiin konflikteihin, lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa sekä valitusoikeutta.

Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Suomi on myös ratifioinut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa.

Mistä löytyvät YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit?

YK:n lapsen oikeuksien komitea (UNCRC) julkaisee yleissopimuksen toimeenpanon tueksi yleiskommentteja, joissa se esittää tulkintansa sopimuksessa taatuista oikeuksista. Tulkinnat koskevat sekä yksittäisiä artikloja että erilaisia teemoja. Tähän mennessä komitea on julkaissut 26 yleiskommenttia. Löydät kaikki kommentit suomennettuina lapsiasiavaltuutetun sivuilta.

Onko sopimus sama asia kuin Lapsen oikeuksien julistus?

Lapsen oikeuksien sopimus ei ole sama asia kuin Lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959. Julistus ei sitonut valtioita oikeudellisesti, mutta sopimus sitoo.

Miten sopimus näkyy UNICEFin työssä?

Sopimus ohjaa kaikkea UNICEFin työtä.

Lapsen oikeuksien päivä

Lapsen oikeuksia juhlitaan joka vuosi 20. marraskuuta. Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on herättää keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä.

Suomen UNICEF myöntää 20. marraskuuta tienoilla myös Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt ansiokasta työtä lapsen oikeuksien puolesta.

Lue lisää