Oppilaan itsenäiset tehtävät 3.-6. -luokille

• Tehtävät voi jakaa linkkeineen suoraan oppilaille esim. WhatsAppissa, Wilmassa, käyttämässänne oppimisympäristössä tai sähköpostilla. 
  
  
• Huom! Ammattitaitoisille opettajille harjoitusten purku ja haastavien aiheiden käsittely on itsestään selvää. Ihmisoikeus- ja globaalikasvatuksessa, kuten toki opetuksessa muutenkin oppilaita saattaa jäädä mietityttämään jokin asia. Normaalin vuorovaikutuksen puuttuessa etäopetuksessa, voi oppilaita ohjeistaa tehtäviemme tekemisen jälkeen kertomaan tarvittaessa ajatuksensa sinulle.

Käsienpesutehtävä 

Sylvin käsienpesutuokio

1. Sylvi on vasta 4-vuotias, mutta tietää jo, miten tärkeää käsienpesu on viruksen tarttumisen ja leviämisen estämiseksi. Käsienpesu kuulosta helpolta, mutta tiesitköhän kaikki vaiheet?
2. Katso aikuisen läsnä ollessa UNICEFin Facebook-sivuilta Sylvin käsienpesuvideo. (Aikuista tarvitset siksi, koska Facebookissa on ikäraja.) Osoite: https://www.facebook.com/watch/?v=874532462973943. 
3. Toista jokaisen käsienpesuvaiheen kohdalla Sylvin käsienpesuliike “kuivaharjoitteluna”.
4. Pese kädet huolellisesti ennen ruokailua Sylvin ohjeiden pohjalta.
5. Kerro opettajallesi, miten sujui ja lisäisitkö tähän ohjeeseen vielä jotakin. Voit kuvata myös oman ohjevideosi!

Piirustus- ja kädentaitotehtäviä

Keho tietää -tehtävässä pohditaan kehollisuutta ja omaa kehonkuvaa.

1. Mieti asioita, joita osaat ja joita et osannut pienempänä (esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen, rahojen laskeminen, kellon tunteminen).
2. Piirrä lapsen ääriviivat paperille.
3. Mieti sitten, mitä tiedät ja osaat tehdä parhaiten. Esimerkkejä taidoista: laulaminen, polkupyörällä ajaminen, matematiikan osaaminen, vitsien muistaminen, ystävänä oleminen, salaisuuksien säilyttäminen.
4. Mieti jokaisen tietämäsi tai osaamasi asian kohdalla, mitä kehonosaa siihen tarvitaan.
   - Kuvaa jokaista tietoa tai taitoa piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla tai leikkaamalla lehdestä sitä esittäviä asioita kehon osaan, jota siihen käytetään. Jos esimerkiksi olet taitava jalkapalloilija, voit piirtää jalkapallon hahmon jalkaan tai jos luet hyvin, voit leikata kirjan kuvan ja liimata sen hahmon silmien tai pään lähelle. Jos taas olet hyvä laulaja, voit laittaa nuotteja hahmon suun lähelle.
   - Ajattele myös muita tietämiäsi tai osaamiasi asioita eikä vain niitä, joissa olet hyvä.
5. Seuraavana päivänä tarkastele kuvaa uudelleen.
   - Ajattele uudelleen tietoja ja taitoja, joita olet kuvannut hahmoon. Kuinka sait nuo tiedot ja taidot? Mikä paikka (esimerkiksi koulu), ihminen, laitos tai tilanne auttoi sinua oppimaan nuo asiat? Olet esimerkiksi saattanut oppia kutomaan tai pelaamaan korttia isovanhempiesi kanssa, olet oppinut jonkin pelin naapurin lapsilta tai olet saanut tietoa maasi historiasta koulussa.
   - Kun olet tunnistanut, miten opit tietyn tiedon tai taidon, piirrä nuoli sitä esittävästä kohdasta paperin reunaan ja kirjoita tiedon tai taidon alkuperä.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Tunnen itseni ja tunnustan muut -tehtävässä kehitetään itsetuntoa.

1. Ota esille paperi ja kyniä.
2. KEHO: Piirrä paperilla itsesi ja yllesi vaatteet, joihin mahtuu piirtämään pieniä kuvia. Piirrä vaatteisiin kolme asiaa, jotka kertovat siitä, millainen olet ja missä olet hyvä.
   AURINKO: Piirrä kuvaan iso aurinko. Piirrä auringon sisään kolme asiaa, joista pidät ja jotka tekevät elämästäsi mukavaa.
   SALAMA: Piirrä iso salama. Piirrä salamaan tai sadepisaraan, mitä pelkäät tai mikä elämässä ei ole mukavaa. 
3. PILVI: Piirrä iso pilvi. Piirrä pilveen, mistä haaveilet.
4. Kuvan piirrettyäsi mieti, minkä asioiden keksiminen oli helpointa, minkä vaikeinta? Oliko asioita, joita ajatteli, mutta ei halunnut piirtää? Oletko jutellut näistä asioista aikuisen kanssa? 
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Videotehtäviä

Kehumishaaste -tehtävässä harjoitellaan asioiden lähestymistä moninäkökulmaisesti.

1. Katso Suomen UNICEFin U-Tuubivideo YOUNGHEARTEDin kanssa tehdystä kehumishaasteesta (https://www.youtube.com/watch?v=jHrrGH9vY1s&t=44s).
2. Videon pohjalta mieti, mitä positiivista voisi keksiä seuraavista “negatiivisista” asioista: poikkeustila, etäopiskelu, bussista myöhästyminen, Suomen jääkiekkojoukkueen häviö, harrastusten peruuntuminen, sisällä pysyminen. Keksi myös kaksi omaa ”negatiivista” asiaa, joista keksit positiivisia puolia.
3. Kirjoita positiiviset asiat ylös. 
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Reetta, Jaakko ja lapsen oikeudet -tehtävässä kerrataan lapsen oikeuksien sopimusta videon ja valmiiden kysymysten avulla. 

1. Katso Reetta, Jaakko ja lapsen oikeudet -video. Osoite: https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/videot/reetta-jaakko-ja-lapsen-oikeudet/.
2. Mieti videon avulla vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
   - Mitä oikeuksia videolla mainitaan?
   - Kenelle lapsen oikeudet kuuluvat?
   - Miksi oikeudet ovat tärkeitä?
   - Miksi lapsille on laadittu oma ihmisoikeussopimus?
3. Mieti vielä, mitä muuta kuulit tai näit videolla. Mieti kaksi kysymystä, jotka video herätti. Lähetä kysymykset opettajallesi esimerkiksi itsekuvatulla videolla tai kirjoitettuna.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Kumman kaa -tehtävässä pohditaan omia mieltymyksiä ja harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisemista.

1. Tutustu kaverin kanssa yhdessä Suomen UNICEFin U-Tuubin Kumman kaa-videoihin. U-Tuubi löytyy täältä: https://www.youtube.com/channel/UCPgEAayEi_ltikHxKvzi8Kg.
2. Mikä oli hauskin video? Miksi?
3. Keskustele kaverin kanssa, kumman ottaisit mieluummin: salmiakki vai hedelmäkarkki, Snapchat vai Instagram, romanttinen elokuva vai kauhuelokuva, tumma vai vaalea leipä, järvi vai meri. 
4. Keksikää vielä yhdessä ainakin 3 Kumman kaa -kysymystä.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Mitä koulu merkitsee? -tehtävässä pohditaan koulunkäynnin arvoa ja merkitystä.

1. Mieti, miksi sinusta on tärkeää käydä koulussa. Kirjoita tai piirrä keksimäsi asiat paperille. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
   - Mitä oppilaat oppivat koulussa?
   - Mihin näitä taitoja tarvitaan?
   - Mitä koulussa opittuja taitoja lapset tarvitsevat aikuisena?
   - Mitä tapahtuisi, jos oppilaat eivät kävisi enää koulussa?
2. Katso sitten Mitä koulu merkitsee -video. Osoite: https://www.youtube.com/watch?v=m6vu4WK1k5Y&t=32s.
3. Mieti, miksi koulunkäynti on tärkeää Tiavinan ja muiden lasten mielestä videolla.
4. Mieti, olivatko videon lasten ja itse keksimäsi asiat samankaltaisia.
5. Muista, että lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle kaikkialla maailmassa, eikä lasta saa syrjiä mistään syystä, esimerkiksi ulkonäön tai perheen aseman, asuinpaikan tai varallisuuden takia. Lasten oikeuksien toteutumisesta huolehtiminen on valtion vastuulla.
   
   Jokaisella lapsella, riippumatta tämän kotimaasta on oikeus käydä koulua ja saada laadukasta opetusta. Valtion velvollisuutena on huolehtia, että jokaisen oikeus koulunkäyntiin toteutuu.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.
   

Minä jouduin töihin -tehtävässä tutustutaan lapsityön käsitteeseen.

1. Katso Meena joutuu töihin -videot (osat 1 ja 2).
   Osa 1, osoite: https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/videot/meena-joutuu-toihin-osa-1-2/.
   Osa 2, osoite: https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/videot/meena-joutuu-toihin-osa-2-2/.
2. Videot katsottuasi vastaa seuraaviin kysymyksiin:
   - Miksi Meena ja veli joutuivat töihin?
   - Miltä työnteko tuntui Meenasta?
   - Miksi muut tytöt eivät osanneet lukea?
3. Lue tarkasti seuraavat tiedot:
   •  Meenan tarina on satu, mutta todellisuudessakin miljoonat lapset joutuvat töihin. 152 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa joutuu töihin. He ovat lapsia, jotka joutuvat tekemään esimerkiksi liian paljon tai liian raskasta työtä.
   •  Työnteko estää heidän oikeuksiensa toteutumisen. Lapset esimerkiksi työskentelevät kalastajina, maanviljelijöinä, katukauppiaina tai tehdastyöntekijönä.
   •  Suurin syy siihen, että lapset joutuvat töihin, on köyhyys. Vanhemmat tarvitsevat lapsen apua toimeentulon hankkimisessa, eikä lapsi ehdi käydä koulua. Jos lapsi on töissä kokopäiväisesti, se on lapsityötä ja väärin. Kotitöissä auttaminen tai kevyiden töiden tekeminen koulun ohella ei ole lapsityötä.
   •  Maailman maat ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa sopineet, että lapsityö on väärin. Sopimuksessa lukee, että ”lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään".
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Video- ja kirjoitustehtävä lapsen oikeudesta terveydenhuoltoon

1. Katso UNICEFin Rauhan tarina -video. (5 min.) (Avaa video: https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/videot/elaman-onnellisin-paiva-rauhan-tarina/ )
   
   
2.  Vastaa seuraaviin kysymyksiin: 

   - Miksi Rauha ei päässyt heti lääkäriin?
   - Miksi Rauha ei meinannut saada lääkettä?
   - Miten lopulta lääkkeen saaminen onnistui?
   - Tiedätkö, kuka maksaa tällä hetkellä Suomessa terveydenhuollon?
   - Mitä arvelet, tarvitaanko nykyisinkin Suomessa tai muualla maailmassa apua siihen, että jokaisen lapsen oikeus terveydenhuoltoon toteutuu eli että jokainen lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja lääkkeet?

3. Lue vielä lopuksi huolellisesti alla olevat faktat:
   - Jokaisella lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Valtion tehtävänä on huolehtia, ettei yksikään lapsi jää vaille näitä terveyspalveluita.
   - Jotkut maat ovat todella köyhiä tai esimerkiksi sodan tai katastrofin keskellä, eikä niissä ole toimivia tai riittäviä terveydenhoitopalveluita. Tällöin lapsen oikeus terveyteen ei toteudu. Monet järjestöt ja muut maat yrittävät tällöin auttaa, jotta jokainen lapsi saisi tarvittavan hoidon.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Pakolaislapsen tarina tarvitsee onnellisen lopun -tehtävässä harjoitellaan empatiataitoja eläytymällä pakolaislapsen elämään.

Opettajalle:

Käykää aluksi läpi perustietoja maailman pakolaistilanteesta: miksi maailmassa on pakolaisia, ketkä pakenevat, missä pakolaiset ovat ja mistä he saavat turvaa? (Esimerkiksi etukäteen nauhoitettu ääniviesti, Zoom-tapaaminen, Google Clasroom -keskustelu tai videopuhelu.)

Taustatietoa läpi käymisen tueksi:

Maailmassa on 68,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan vainon, sodan, väkivallan tai ihmisoikeusrikkomusten takia. Määrä on noin kaksitoista kertaa Suomen asukasmäärä yhteensä.

Pakenemaan joutuneista noin puolet on alle 18-vuotiaita eli lapsia. Vuonna 2017 tehdyn arvion mukaan noin 173 800 lasta on hakenut turvapaikkaa tai päätynyt pakolaisleirille ilman vanhempia. Luku on suunnilleen Turun asukasluvun verran.

Turvallisilla mailla on velvollisuus tarjota suojelua pakolaisille. 85 % maailman pakolaisista elää pakolaisleireillä tai on hakenut ja saanut turvaa kehittyvistä ja köyhistä maista. Vauraat maat ottavat vastaan kiintiöpakolaisia eli tarjoavat uuden, turvallisen kotimaan pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Suomi on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista.

Maailmassa tehdään paljon töitä rauhan saavuttamiseksi ja pakolaisten auttamiseksi. Maailman maat ovat sitoutuneet lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, pakolaislapsen oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia ja lapsella on oikeus muun muassa lähtökohtaisesti elää vanhempiensa kanssa. Valtioilla on velvollisuus tarjota suojelua sitä tarvitseville ihmisille.

Ohjeistus oppilaan tehtävään:

1. Katso video Epäreilu satu: Mustafa lähtee kävelylle - matka Syyriasta. Osoite: https://www.unicef.fi/koulut/ihmisoikeus-ja-globaalikasvatusmateriaalit/videot/epareilu-satu-mustafa-lahtee-kavelylle-matka-syyriasta/.
   
   
2. Kirjoita ylös ajatuksiasi videosta. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:
   - Miksi Mustafa pakeni?
   - Mistä Mustafa joutui luopumaan?
   - Mihin Mustafa päätyi?
   - Miltä Mustafasta tuntui paeta kotimaastaan?
   
   
3. Kuvittele Mustafan tarinalle onnellinen loppu. Kirjoita tai piirrä, millaista on Syyrian sotaa paenneen Mustafan elämä vuoden kuluttua. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:
   - Kuka tai mikä auttoi Mustafan tilanteen parantamisessa?
   - Missä ja kenen kanssa Mustafa asuu?
   - Mitä Mustafa tekee päivisin?
   - Mistä Mustafa haaveilee?
   
   
4. Lue vielä tarkasti alla olevat tiedot:
   • Mustafan tarina on totta. Vuosi videon tapahtumien jälkeen Mustafa asui Saksassa ja kävi koulua ja kertoi olevansa onnellinen. 
   • Maailmassa tehdään paljon töitä rauhan saavuttamiseksi ja pakolaisten auttamiseksi.
   • Maailman maat ovat sitoutuneet lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, pakolaislapsen oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia.
   • Vaikka maailman kriisit ovat suuria ja kaukana, voi jokainen aloittaa rauhan rakentamisen
   omassa lähipiirissä olemalla ystävällinen kaikille ja huomioimalla muiden oikeuksien toteutumisen.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Liikkumis- ja havainnointitehtäviä

Äänenaiheuttajat-tehtävässä herätetään aisteja havainnoimaan ympäristöä.

1. Oppiminen on aivan jokaisen lapsen oikeus. Oppia voi monella tavalla ja monissa paikoissa. Tässä tehtävässä opitaan liikkumalla ja kuuntelemalla tarkasti. 
2. Liiku ympäri huonetta tai oman kodin pihaa.
3. Etsi erilaisia ääniä ympäristöstä: esim. autojen ääni kadulla, imurin ääni, lattian narina, tietokoneen naputtelu.
4. Piirrä kolme eri äänenaiheuttajaa paperille. Opettele myös itse matkimaan ääniä.

Kirjoitus- ja pohdintatehtäviä

Kuvantarkastelu- ja kirjoitustehtävä lapsen oikeuksista:

1. Katso kuvasarja lapsen oikeuksista. (Avaa kuvat: https://media.unicef.fi/pub/public/pdf/Julisteet+LOS12_nettiinsopiva+resoluutio.pdf?fv=bcb7)
   
   
2. Valitse kuvasarjan kuvista 2-10 kiinnostavin ja lue tarkasti teksti.
   
   
3. Kirjoita lista asioista, mitä kodin, koulun ja valtion pitää antaa lapselle, jotta valitsemasi oikeus toteutuu.
   
   
4. Tarkastele vielä valitsemaasi kuvaa. Kuvastaako se mielestäsi hyvin kyseistä lapsen oikeutta? Kerro, minkälaisen kuvan itse valitsisit aiheeseen tai ota kännykälläsi kuva ja lähetä opettajalle.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.
   

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan -tehtävässä pohditaan oman toiminnan ja käyttäytymisen suhdetta vaikuttamiseen.

1. Lue tarina:
   "Olipa kerran nainen, joka päätti muuttaa asumaan uuteen kaupunkiin. Hän tuli erään kaupungin portille ja kohtasi siellä vartijan. Vartija ei päästänyt naista heti sisään, vaan esitti tälle kysymyksen: "Millaisia ihmisiä olivat entisen kotikaupunkisi asukkaat?"
   Nainen vastasi: "He olivat ikäviä, riidanhaluisia, juoruilevia ja kaikin puolin epämiellyttäviä." Tähän portinvartija sanoi: "Tässä kaupungissa ihmiset ovat juuri tuollaisia kuin kuvailit. Sinun ei kannata jäädä tänne. Ehdotan että jatkat matkaasi."
   Muutaman päivän kuluttua tuli toinen nainen tuon saman kaupungin portille ja pyysi päästä sisään kaupunkiin. Portinvartija esitti naiselle saman kysymyksen kuin aikaisemminkin: " Millaisia ihmisiä olivat entisen kotikaupunkisi asukkaat?"
   Nainen vastasi: "He olivat ystävällisiä ja toisistaan huolehtivia. Vaikeudet he kohtasivat rohkeina ja toivottivat muukalaiset aina tervetulleiksi koteihinsa." Tähän portinvartija sanoi: "Tervetuloa kaupunkiimme, sillä täällä ihmiset ovat juuri noin ystävällisiä ja auttavaisia kuin kuvailit, sopeudut varmasti joukkoomme!"
2. Pohdi tarinan opetusta. Mikä on sen viesti?
3. Kirjoita ylös ajatuksiasi tarinasta. Voit käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä:
   - Miksi ensimmäinen nainen ei päässyt sisään kaupunkiin?
   - Miksi toinen nainen pääsi kaupunkiin?
   - Mitä portinvartija yritti kysymyksensä avulla selvittää kaupunkiin tulevilta vierailta?
   - Miksi kaupungin asukkaat olivat laittaneet vartijan portille?
   - Mikä on positiivisen asenteen ja hyvien käytöstapojen merkitys luokassa, kotona, kavereiden keskuudessa?
   - Onko oppilaille itselleen sattunut tilanteita, joissa positiivinen asenne on vaikuttanut siihen, että asia on ratkennut heille myönteisesti?
4. Piirrä paperille tarinan kaupunkiin sisään yrittäneiden naisten kuvat ja keksi molemmista naisista kuusi adjektiivia, jotka kuvaavat heidän luonteenpiirteitään ja asennettaan. Adjektiivit vastaavat kysymykseen: Millainen joku tai jokin on? Adjektiiveja ovat esimerkiksi iloinen, viekas, keltainen, kehuskeleva, tahmainen.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Missä lapset nukkuvat -tehtävässä käsitellään hyvän ja riittävän unen merkitystä sekä keinoja hyvän unen saamiseksi.

1. Mieti tai kirjoita ylös seuraaviin kysymyksiin vastaus:
   - Miten nukuit viime yönä?
   - Kuinka monta tuntia yleensä nukut?
   - Mikä auttaa sinua nukkumaan hyvin?
   - Mikä häiritsee unta?

2. Mieti kolme asiaa, miksi uni on tärkeää?

3. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka auttaa sinua nukkumaan hyvin.¨

4. Piirrä sitten pohjapiirustus "unelmiesi makuuhuoneesta". 
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Luokan omat ympäristövinkit -tehtävässä pohditaan, mitä oppilaat voivat itse tehdä ympäristön suojelemiseksi.

1. Maapallollamme on paljon ihmisiä. Meidän pitää yhdessä pitää huolta siitä, että kaikille ihmisille riittää tarpeeksi puhdasta vettä, sähköä ja ruokaa.
2. Mieti kolme asiaa, joita tekemällä voimme säästää vettä, sähköä ja ruokaa. Voit kysyä neuvoa aikuiselta.
3. Kirjoita kolme asiaa paperille tauluksi. Koristele taulu esimerkiksi värein ja piirustuksin.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Oikeus koulutukseen -tehtävässä pohditaan koulunkäynnin merkitystä omalla kohdalla sekä pohditaan koululaisten asemaa ympäri maailmaa. 

1. Pohdi, miksi koulua pitää käydä. Kirjoita ainakin kolme syytä ylös.

2. Lue tarkasti alla olevat tiedot.
   Maailmassa on 110 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua, vaikka haluaisivat. Tähän on usein syynä:
   - Köyhyys, eli lasten vanhemmilla ei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun
   - Lasten, erityisesti tyttöjen, täytyy myös osallistua perheen toimeentulon hankkimiseen ja auttaa kodin töissä - heillä ei ole aikaa käydä koulua!
   - Syy voi olla myös valtioiden päättäjissä. Heillä ei ole tarpeeksi tahtoa, eikä välttämättä taitoakaan järjestää maan lasten koulutusasioita kuntoon.

3. Lue Sostikan ja Muunan tarina. Osoite: https://media.unicef.fi/pub/public/Koulut/Lapsen+oikeus%21%2C+-opetusmateriaali%2C+osa+1/Sostika+ja+Muuna.pdf?fv=bb9d.

4. Kirjoita ajatuksiasi tarinasta seuraavien kysymyksien pohjalta:
   - Miksi tytöt eivät esimerkiksi Nepalissa pääse kouluun?
   - Miksi tyttöjen pitäisi päästä kouluun?
   - Miksi on tärkeää että koulunkäynnin mahdollisuudet ovat samanlaiset tytöille ja pojille?
   - Vaikuttaako osa-aikakoulujärjestelmän hyvältä? Mitä hyvää siinä on, mitä huonoa?
   - Millainen tulevaisuus odottaa Sostikaa? Entä Muunaa?

5. Mieti vielä seuraavia kysymyksiä:
   - Tarvitsevatko kaikki maailman lapset samanlaisen koulutuksen?
   - Tarvitsevatko kaikki suomalaiset lapset samanlaisen koulutuksen?
   - Mitkä asiat ovat kaikista tärkeimpiä koulunkäynnissä? Mitkä asiat ovat vähiten tärkeitä?
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Puhdasta vettä kaikille -tehtävässä käsitellään puhtaan veden jakautumista maapallolla ja havainnoidaan omaa vedenkulutusta.

1. Lue tarkasti seuraavat tiedot:
   
   Meillä Suomessa on paljon vettä. Jokaisessa kodissa, koulussa ja julkisessa rakennuksessa on ainakin yksi vesihana ja vessa. Meillä on vettä enemmän kuin tarpeeksi, emmekä edes tule ajatelleeksi sitä.
   
   Jokaisella ihmisellä pitäisi päivittäin olla käytössään vähintään 50–100 litraa puhdasta vettä. Monissa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa ihmisillä on käytettävissään alle 10 litraa vettä päivässä. Suomalainen käyttää päivässä keskimäärin 150 litraa vettä. Eniten vettä kuluu peseytymiseen ja pyykinpesuun. Lisäksi puhdasta vettä tarvitaan ruuan valmistamiseen ja juomavedeksi.
   
   Puhdas vesi on terveen elämän edellytys. Silti miljoonilla ihmisillä – lapsilla – ympäri maailmaa ei ole käytössään puhdasta juomavettä, saati riittävästi vettä peseytymiseen.
   
   
2. Tarkastele Puhtaan veden jakautuminen maapallolla -karttaa (osoite: https://media.unicef.fipub/public/Koulut/Vesiopas/Puhtaan+veden+jakautuminen.pdf?fv=3887).
3. Kirjoita lyhyt teksti, jossa kuvaat huomioitasi kartasta. Käytä apuna seuraavia kysymyksiä: Mitä huomaat kartasta? Missä päin maailmaa esiintyy kuivia alueita? Missä paikoissa taas on enemmän vettä? Millaista olisi elää maassa, jossa ei ole tarpeeksi vettä tarjolla? Missä tämä maa voisi sijaita?
4. Suomalainen käyttää vettä noin 150 litraa päivässä. Joissakin maissa ihmisten täytyy tulla toimeen alle 10 litralla. Pohdi, mihin ihminen tarvitsee vettä. Mitkä asiat ovat kaikista tärkeimmät? Mistä asioista voisit kokonaan luopua tai säästää? Kirjoita ajatuksiasi tekstin loppuun.
   *Ekstratehtävä: ota aikaa kauanko sinulta menee peseytymiseen. Mieti, voisitko säästää vettä esim. peseytymällä nopeammin.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Rakas päiväkirja -tehtävässä eläydytään erilaisiin kokemuksiin ja opitaan ymmärtämään erilaisia näkökulmia.

1. Kolme lasta on antanut luvan lukea päiväkirjojaan viime kesän leiriltä. Lue tarinat itsellesi ääneen. Tarinat löytyvät täältä, aloita lukemaan siitä kohdasta sivua, jossa näkyy päiväkirjan reunat ja jossa on Reetan kirjoittama teksti: https://media.unicef.fi/pub/public/Koulut/Compasito/rakas+p%C3%A4iv%C3%A4kirja+liite.pdf?fv=c6d0.
2. Pohdi seuraavien kysymysten pohjalta, miten kolmella lapsella voi olla niin erilaiset kokemukset samasta tapahtumasta:
   - Mitä ajattelet näistä kolmesta kertomuksesta?
   - Miksi nämä lapset ymmärsivät toisensa väärin?
   - Luuletko, että lapset olisivat käyttäytyneet toisin, jos he olisivat tienneet enemmän toistensa elämästä? Miten?
   - Millaisia väärinkäsityksiä heillä oli toisistaan?
   - Mistä nämä väärinkäsitykset johtuivat?
3. Tarinat luettuasi pohdi ja kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
   - Oletko koskaan tehnyt virheellisiä päätelmiä toisesta ihmisestä?
   - Mitä tapahtuu, kun arvostelemme toista väärin perustein?
   - Mitä voimme tehdä välttääksemme tekemästä vääriä arvioita toisista ihmisistä?
   - Voitko samastua johonkin näistä lapsista? Kehen? Miksi?
4. Kerro samalla myös opettajallesi, jos mieltäsi jäi vaivaamaan jokin asia.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Mistä vesi tulee ja mihin se menee? -tehtävässä opitaan vedensaannista ja veden puhdistamisesta sekä ymmärretään niiden yhteys veden luonnolliseen kiertokulkuun.

1. Lue Zafirasta ja Celinesta, jotka ovat lapsia Angolasta - Afrikassa olevasta maasta. Löydät heidän tarinansa tästä osoitteesta toiselta sivulta vesikuvan jälkeen: https://media.unicef.fi/pub/public/Koulut/Vesiopas/t+10.pdf?fv=9a84.
2. Tekstin lukemisen jälkeen vastaa seuraaviin kysymyksiin:
   • Mistä vesi tuli Zafiran kotikylään Mabuiaan ennen muutosta ja sen jälkeen?
   • Mitä muutoksia vesiputken rakentamisella saatiin aikaan?
   • Miksi ripuliin sairastuneita oli tämän jälkeen paljon vähemmän?
   • Miten muutos vaikutti Celinen elämään?
3. Muistele sitten sitä, miten vesi kiertää luonnossa ja tutki kuvaa. Avaa kuva tästä: https://media.unicef.fi/pub/public/Koulut/Vesiopas/t+10.pdf?fv=9a84. 
4. Kerro, mitä vaiheita veden kiertokulussa on.
5. Pohdi lopuksi seuraavia asioita:
   Jätevettä ei saa laskea suoraan luontoon. Jos vesistöt saastuvat, saasteet seuraavat kiertokulun mukana maaperään, kasvillisuuteen ja vesistöihin. Saastunut vesi tai kasvillisuus sairastuttaa puolestaan eläimiä ja ihmisiä. Saasteet voivat jäädä ympäristöön pitkäksi ajaksi.
   
   Jätevesi täytyy puhdistaa, jotta likainen vesi ei sairastuta muita esimerkiksi jokien alajuoksulla. Näin ollen jätevesi johdetaan usein johonkin vedenpuhdistusjärjestelmään tai se imeytetään maaperään, jossa vesi puhdistuu eri maakerroksissa ennen kuin se valuu takaisin pohjaveteen tai jokeen.
   
   Sadevesi on yleensä suhteellisen puhdasta, mutta jos sadevesi kulkee saasteisen ilman läpi, se ei enää ole puhdasta.
   
   
6. Kirjoita vielä muutama asia, jotka sinä voit tehdä, jotta maapallon vedet pysyisivät puhtaina.
   
   * Jos sinua jäi mietityttämään jokin asia, kerro siitä kotona tai opettajallesi tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Askartelutehtävä 

Lelu kierrätysmateriaalista -tehtävässä pohditaan lapsen oikeutta leikkiin käsityön keinoin.

1. Tässä tehtävässä askarrellaan lelu kierrätysromusta. Lelu voi olla ihan mikä vain, esim. auto, avaruussukkula, laiva, nukke, koru, säilytysrasia tai leikkialusta (esim. uimaranta, leikkipuisto tai metsä). Mieti, minkä lelun haluat tehdä.

2. Kerää kierrätysromua kotoa uutta lelua varten: esimerkiksi tyhjiä ja pestyjä säilyketölkkejä, korkkeja, pulloja, kartonki- tai muovipurkkeja, pahvilaatikoita, sanomalehtiä, muovikasseja, talouspaperia tai jotakin muuta. Jos et ole varma, ovatko ne turvallisia, kysy kotona aikuiselta tai opettajalta!

3. Rakenna lelu keräämästäsi materiaalista. Voit myös piirtää tai kirjoittaa leluun tai värittää tai maalata sitä.

4. Mieti tai kysy aikuiselta, miten rakentamassasi lelussa käytetyt romut pitäisi kierrättää. Mieti tai kirjoita ylös kolme asiaa, jotka aiot kierrättää tämän viikon aikana (esim. banaaninkuoret, pahvi, muovipullo).

Avuksi nettisivuja:

• Kierrätyskeskus: OIVA -askarteluopas (https://www.kierratyskeskus.fi/files/9075/Oiva_askarteluopas_A4.pdf)
• Plan International Suomi: Kierrätysjalkapallo-ohje (https://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2016/09/kierratysjalkapallo.pdf