Oma nimi ja syntymärekisteröinti on jokaisen lapsen oikeus

Tavoitteet:

• Ymmärtää, mitä tarkoittaa syntymärekisteröinti
• Pohtia, miksi oikeus nimeen ja kansalaisuuteen on tärkeä

Ohjeet:

1. Jokainen oppilas kirjoittaa oman nimensä paperilapulle. 
2. Seuraavaksi oppilaat ottavat nimilapun mukaan ja lähtevät kiertämään luokkaa. Heidän tehtävänään on vuorotellen kätellä eri luokkatovereita ja esitellä itsensä. Leikin juju on siinä, että joka kerta esittäytyessään oppilaat vaihtavat nimilappuja esittäytyjäparin kanssa. Leikistä pääsee pois saadessaan oman nimen ja nimilapun takaisin.
   - Ensimmäiselle parille he esittelevät itsensä omalla nimellään ” Hei minä olen ’oma nimi’”. Esittelyn jälkeen he vaihtavat nimilappuaja ja saavat uudeksi nimekseen luokkakaverin nimen.
   - Seuraavalle parille oppilaat esittäytyvät lapussa olevalla, edellisen parin nimellä: ”Hei, minä
   olen ’lappuun kirjoitettu, edellisen parin nimi’”. Esittäytymisen jälkeen oppilaat vaihtavat taas
   nimilappuja.
   - Leikki loppuu, kun kaikki oppilaat ovat saaneet oman nimensä takaisin ja palanneet paikalleen
   istumaan. Opettaja voi myös lopettaa leikin aikaisemmin.
3. Keskustelkaa leikistä: Miltä leikki tuntui? Miltä tuntui, kun kaikkien nimet koko ajan vaihtuivat?
4. Keskustelkaa, missä tilanteissa, ja miksi on tärkeää, että tiedetään tarkalleen, kuka on kyseessä, eikä ihmistä esimerkiksi sekoiteta kaimaan eli toiseen samannimiseen (esimerkiksi lääkärissä (rokotukset, lääkkeet, terveystiedot), koulu, sosiaaliturva, pankkitili, aikuisena äänestäminen).
5. Keskustelkaa, miten voidaan varmistua ihmisen henkilöllisyydestä. (Henkilötunnuksen ja henkilöllisyystodistuksen avulla.)
6. Käykää keskustellen läpi, että Suomessa lapsi syntymärekisteröidään heti tämän syntyessä. Ihmisen ”rekisterinumero” on henkilötunnus, joita ei Suomessa ole kahta samanlaista. Nimi on tunniste, jonka lapsi saa Suomessa viimeistään muutaman kuukauden ikäisenä. Henkilöllisyys todistetaan passilla tai henkilökortilla ja lääkärissä ja apteekissa voi tunnistautua myös KELA-kortilla.
   
   Voitte halutessanne selvittää, miten henkilötunnus määräytyy. Lisätietoja löydätte Väestörekisterikeskuksen sivuilta.
   
   
7. Muistuttakaa mieleen, että syntymärekisteröinti on Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjattu lapsen oikeus: "Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.” (7. artikla)
   "Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.” (8. artikla)
8. Käykää läpi, että syntymärekisteröinnin puute on suuri ihmisoikeusloukkaus maailmalla. UNICEFin mukaan joka neljänneltä alle viisivuotiaalta lapselta puuttui syntymätodistus vuonna 2017. Tämä haittaa lasten pääsyä terveydenhoitoon ja rokotettavaksi, kouluun ja sosiaaliturvan piiriin.
9. Keskustelkaa syistä, miksi lapsia ei rekisteröidä kaikkialla maailmassa. (Syyt liittyvät usein köyhyyteen: rekisteröintipaikalle on pitkä matka ja käsittelymaksut ovat kalliita ja -ajat pitkiä.)

Purku:

1. Kertaa, että Suomessa jokainen lapsi rekisteröidään tämän syntyessä henkilötunnuksen avulla. Henkilötunnus ja henkilörekisteri takaavat sen, että lapselle osataan tarjota heille kuuluvat sosiaaliturva, sairaanhoito ja rokotukset ja koulutus.
2. Valtion tehtävänä on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta. Jos lapsia ei virallisesti rekisteröidä maan kansalaisiksi, heille ei osata tarjota heille kuuluvia palveluita. Lisäksi, jos ei tiedetä, kuinka monta lasta tarvitsee esimerkiksi koulupaikan tai rokotuksen, ei näihin osata varata riittävästi rahaa.
3. Maailmalla tehdään paljon töitä syntymärekisteröinnin puolesta. Esimerkiksi UNICEF tukee köyhien maiden viranomaisia tekemään rekisteröinnistä turvallista, maksutonta ja vaivatonta esimerkiksi tietotekniikkaa hyödyntäen.