Aikuisten mielestä kiusaamista ehkäistään hyvin – entä kun kysytään lapsilta?
Kiusaamisen lopettaminen ei onnistu, ellei kunnan jokainen aikuinen sitoudu puuttumaan siihen.
”Kouluissa puututaan kiusaamiseen ikään kuin velvollisuutena. Nuorten ongelmiin suhtaudutaan vähättelevästi sekä ei pysähdytä ongelman eteen.”
”Toivoisimme, että kiusaamista huomioitaisiin enemmissä määrin. Kiusaajan roolissa voi olla myös aikuinen, joka ei yritä ratkaista tilannetta.”
Kiusaaminen nousee lähes poikkeuksetta esiin, kun UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa aloittavat kunnat kysyvät lapsilta ja nuorilta heidän oikeuksiensa toteutumisesta.
Samaan aikaan aikuiset arvioivat, että kiusaamisen vastainen työ on kunnissa pääasiassa hyvällä tai jopa erinomaisella tasolla. Lähes kaikki kunnat arvioivat, että lapsille suunnatuissa palveluissa ehkäistään kiusaamista ja päiväkodeissa ja kouluissa edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Ristiriita on ilmeinen. Onneksi useassa kunnassa on, lasten toiveiden perusteella, otettu Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteeksi kiusaamisen vähentäminen. Työn onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että kunnan jokainen lapsia kohtaava aikuinen sitoutuu puuttumaan kiusaamiseen. Tärkeässä asemassa ovat esimerkiksi opettajat ja muut koulujen ja päiväkotien työntekijät sekä vanhempien ja huoltajien vastuunotto.
Haavoittuva asema altistaa kiusaamiselle
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista kokee viikoittain alakouluikäisistä lapsista noin kahdeksan prosenttia. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset, kuten maahanmuuttajataustaiset lapset, sateenkaarilapset tai kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, kokevat kiusaamista moninkertaisesti enemmän kuin lapset, jotka eivät kuulu haavoittuviin vähemmistöihin.
Myös nuoret kärsivät syrjinnästä ja kiusaamisesta. UNICEFin Näkyviin-kampanjan kyselyyn vastanneista tuhannesta nuoresta lähes 40 prosenttia koki, että koulussa joutuu pelkäämään kiusaamista. Miltei joka viides koki, että elämästä puuttuu turvallinen aikuinen, jonka kanssa voi jutella omista asioista.
”Kaikkialla, kaikilla pitäisi olla oikeus ja turvallinen olo olla oma itsensä. Olemme huomanneet, että se ei monissa paikoissa toteudu. Aikuisten pitäisi olla todella tarkkoina ryhmien ilmapiireistä.”
UNICEF on koonnut kouluille valmiita materiaaleja, joita opettajat ja muu koulun henkilökunta voivat käyttää kiusaamisteemaa käsiteltäessä. Lasten kanssa voi materiaaleja hyödyntäen pohtia muun muassa, mikä on kiusaamista, mitä voi tehdä, jos havaitsee kiusaamista ja kenen puoleen voi kääntyä.
Moni joutuu kiusatuksi verkossa
Kiusaaminen ei ole vain kouluissa tapahtuva ilmiö. Yhä useampi lapsi ja nuori kertoo tulleensa kiusatuksi verkossa. Kiusaamisen seuraukset ovat vakavia ja vaikutukset näkyvät myös pitkäkestoisesti muun muassa mielenterveysongelmien lisääntymisenä.
”Kukaan ei voi somessa olla vapaasti oma itsensä ilman että saa paskaa niskaan ja tyttöjen kehoista puhutaan ilkeästi.”
”Olemme törmänneet monenlaiseen kiusaamiseen, mutta huolemme on, että siihen ei puututa, jos se tapahtuu sosiaalisessa mediassa.”
Aikuinen, älä katso pois!
Turvalliset aikuiset lasten arjessa ovat avainasemassa, sillä aikuisten ja lasten välinen luottamus ja hyvä puheyhteys tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia kaikissa tilanteissa.
Lasten hyvän arjen rakentaminen on koko kunnan yhteistä työtä. On jokaisen aikuisen vastuulla olla turvallinen aikuinen lapsille ja nuorille. Tämä onnistuu olemalla läsnä, kuuntelemalla ja puuttumalla sekä näyttämällä hyvää esimerkkiä.
Vastuu lapsista on meidän yhteinen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja turvallisiin aikuisiin. Olethan mukana!
Lainaukset ovat lähtöisin UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin koulutuksessa esitetyistä lasten näkemyksistä sekä UNICEFin Näkyviin-kampanjan kyselystä. Kysely tehtiin verkossa kesäkuussa 2021, ja siihen vastasi tuhat 13–18-vuotiasta nuorta.
