Nepalissa rakennetaan kouluja, jotka kestävät tulevaisuuden myrskyt

Yhdeksänvuotias Sarjana Acharya herää joka aamu kuudelta, syö aamupalan, pukee koulupukunsa ylleen ja lähtee kouluun.  

Sarjana asuu Naya Gaunin kylässä Nepalissa, vuoristoisella alueella, jossa luonnonkatastrofit ovat yleisiä ja tekevät lasten arjesta ja koulunkäynnistä haastavaa.  

Sarjana valmistautuu lähtemään kouluun. © UNICEF/UNI953656

Koulu on kuitenkin paikka, jossa myös luonnonkatastrofeista kärsivillä alueilla elävät lapset saavat oppia, kasvaa ja unelmoida.  

Koulutus auttaa lapsia löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaan. Lisäksi koulutus voi tarjota mahdollisuuden päästä pois köyhyydestä ja vaikuttaa omaan elämäänsä. 

Luonnonkatastrofit uhkaavat lasten koulunkäyntiä Nepalissa 

Sarjana käy Shree Phulchokin peruskoulua. Luokassa oppilaat istuvat matolla lattialla. Pöytiä ja tuoleja käytetään vasta ylemmillä luokilla. Sarjana opiskelee muun muassa nepalin kieltä, matematiikkaa, englantia ja ympäristöoppia. 

Sarjanan koulutie ei kuitenkaan ole ollut ongelmaton. Vielä jokin aika sitten hän kävi koulua rakennuksessa, joka sijaitsi vaarallisella alueella.

Sarjanan vanha koulurakennus romahti vuonna 2024 maanvyörymän takia. © UNICEF/UNI953656

Vuonna 2024 rankkasateiden aiheuttamat tulvat vaurioittivat koulurakennusta pahoin. Tulvien jälkeen maahan ja lattioihin ilmestyi halkeamia, ja rakennus romahti maanvyörymän seurauksena. Koulu ei enää ollut turvallinen lapsille.  

UNICEFin tuella alueelle rakennettiin uusi, entistä kestävämpi koulurakennus. 

Tulva muutti tuhansien lasten arjen hetkessä 

Nepal on yksi maailman haavoittuvimmista maista, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät konkreettisesti ihmisten arjessa. Rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät aiheuttavat yhä useammin tuhoa yhteisöissä, joissa lapset elävät ja käyvät koulua. 

Vuonna 2026 Nepalissa koettiin yksi lähihistorian vakavimmista ilmastoon liittyvistä katastrofeista, kun äkillinen tulva pyyhkäisi vuoristo- ja mäkialueiden halki.  

Lapset Nepalin katastrofialueilla opiskelevat nyt väliaikaisissa telttakouluissa. © UNICEF/UN0932616

Katastrofi vaikutti lähes 85 000 ihmiseen, joista yli 32 000 oli lapsia. Monet perheet menettivät läheisiään, kotejaan ja toimeentulonsa. Samaan aikaan tuhansia lapsia jäi ilman turvallista koulua, kun koulurakennuksia vaurioitui tai tuhoutui. 

Turvallinen koulu on lapsen oikeus 

Viime vuosina monia kouluja Nepalissa on kunnostettu kestämään luonnonmullistuksia aiempaa paremmin, mutta kaikki koulurakennukset eivät edelleenkään ole turvallisia lapsille. Osa rakennuksista on vanhoja tai sijaitsee riskialttiilla alueilla. 

UNICEF tekee työtä sen eteen, että jokainen lapsi Nepalissa pääsisi käymään koulua turvallisesti. Koulutus on yksi lapsen perusoikeuksista, ja oikeuden toteutuminen edellyttää myös turvallista oppimisympäristöä. 

Sarjanan koulussa oppilaille tarjotaan joka päivä maksuton kouluruoka. © UNICEF/UNI953656

Kun koulu vaurioituu tai suljetaan, lapset menettävät paljon enemmän kuin oppitunnit. Koulu tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön, päivittäisen aterian, ystäviä ja mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan.  

Katastrofeihin varautuminen on tärkeää 

Hätäaputyön ja jälleenrakennustyön lisäksi Nepalissa tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka auttavat yhteisöjä varautumaan tuleviin katastrofeihin.  

UNICEF tukee Nepalissa esimerkiksi ilmastonkestävämpien koulujen, terveyspalveluiden sekä vesi- ja sanitaatiojärjestelmien rakentamista. Tavoitteena on, että lapset voivat jatkaa oppimista, saada tarvitsemiaan palveluja ja elää turvallisessa ympäristössä myös silloin, kun sääilmiöt voimistuvat. 

Sarjanalle uusi koulurakennus merkitsee ennen kaikkea turvallista paikkaa oppia. 

- Lempipaikkani koulussa on oma luokkani, koska siellä voin opiskella ja oppia, Sarjana sanoo. 

Sarjana leikkii ystäviensä kanssa koulupäivän jälkeen. © UNICEF/UNI953656

UNICEF tekee työtä sen puolesta, että jokainen lapsi taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta pääsee kouluun. Työ on erityisen tärkeää alueilla, joilla pitkät välimatkat, köyhyys tai muut haasteet voivat vaikeuttaa lasten koulunkäyntiä.