Siirry sisältöön

Kun Hämeenlinnassa suunniteltiin koulunpihaa, apuun kutsuttiin parhaat asiantuntijat eli oppilaat

Hämeenlinnassa tiedetään, että lasten ja nuorten kuuleminen on paitsi oikein myös viisasta. Kaupunki on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa.

Minna Suihkonen Näkökulma
Minna Suihkonen
Lapset skeittipuistossa kypäriin ja kyynärsuojiin pukeutuneina.

Kun Hämeenlinnan Kaurialan koulun uusi koulurakennus valmistuu vuonna 2022, sen piha on suurelta osin oppilaiden suunnittelun tulosta.

Pihan suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki Kaurialan yläkoulun nykyiset 8-luokkalaiset, yhteensä noin 140 oppilasta. Oppilaat käyttivät työhön kolme oppituntia ja laskivat myös suunnitelmiensa kustannukset.

- Me suunnittelimme pihan sellaiseksi, että siellä olisi kaikille jotain tekemistä. Että ei tulisi pelkkää seisomista välitunneilla, kertoo Helmi Lyttinen 8 C-luokalta.

Oppilaat ehdottivat pihalle mahdollisuutta muun muassa parkouriin, skeittaamiseen, koriksen pelaamiseen ja kuntoiluun.


Oppilaiden tekemissä suunnitelmissa näkyy hauskuus ja aktiviteetit. Kuva: Wille Ruotsalainen

Koronakriisi vaikuttaa
lasten hyvinvointiin

Hämeenlinna on ollut mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -mallissa jo vuodesta 2012. Yksi mallin tavoitteista on, että jokainen lapsi pääsee vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin päätöksiin. Mikäpä olisi lähempänä yläkoululaisten arkea kuin oma kouluympäristö?

Lasten osallistumisen edistäminen on kuitenkin vain yksi osa Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana olevien kuntien kehittämistyötä. Olennaista työssä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistaminen ja heidän hyvinvointinsa parantaminen.

Hämeenlinna on muun muassa kartoittanut kyselyillä lasten ja nuorten käsityksiä onnellisuudesta. Kyselyt kertovat, että onnellisuutta tuottavat tavalliset asiat, kuten ystävät, harrastukset, läheiset ihmissuhteet ja hyvin rullaava arki. Koronakriisin keskellä onkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, että lasten etu toteutuu, kun kunta tekee lasten ja nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä.

Kaikki kasiluokkalaiset
saivat äänensä kuuluviin

Yhteiskuntaopin opettaja Wille Ruotsalainen on vetänyt pihasuunnitteluhanketta Kaurialan koulussa.

Kaikki luokat jaettiin 4–5 hengen pienryhmiin, joista jokainen teki oman ehdotuksensa. Rakennuttaja sai kaikki ehdotukset nähtäväkseen ja valitsi toteutukseen ne toiveet, jotka toistuivat useiden ryhmien esityksissä.

- Suuri osa oppilaiden ehdotuksista toteutuu, Ruotsalainen kertoo.

Parempi piha
oppilaiden voimin

- On ollut kivaa, että saa vaikuttaa siihen, miltä tuleva koulu näyttää, sanoo Sonja Launo 8 C-luokalta.

- Me on suunniteltu sellaista, mikä on kouluajalla hauskaa, mutta mitä voi käyttää myös kouluajan ulkopuolella, kertoo samalla luokalla opiskeleva Saku Laine.


Oppilaiden suunnitelmissa kouluympäristö on viihtyisä ja luonnonläheinen. Kuva: Wille Ruotsalainen

Lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin päätöksiin. Lasten kuuleminen on myös fiksua, sillä se tuottaa parempia päätöksiä.

Oppilaiden osallistumisen ansiosta Kaurialan koulun pihasta tulee toimivampi kuin se olisi ollut aikuisten suunnittelemana, Wille Ruotsalainen toteaa.

- Meille opettajille on tärkeää, että meidän mielipidettämme kysytään luokkatilojen suunnitteluun. Oppilaat ovat aivan samalla tavalla koulun käyttäjiä. Ilman muuta heidän asiantuntemustaan pitää hyödyntää.

- Samalla oppilaat kasvavat vastuunottoon ja vaikuttamiseen kuntalaisina.

 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Malli tavoittaa jo lähes puolet Suomen lapsista, ja siinä on mukana 44 kuntaa eri puolilta Suomea.

Haluatko tietää lisää Lapsiystävällinen kunta -mallista? Katso UNICEF Maailman tärkein ilta -lähetys perjantaina 19.3. kello 20 alkaen MTV3-kanavalla.

Julkaistu15.3.2021