Pakolaislapset-kampanja nostaa julkiseen keskusteluun Suomen pakolaishistorian: Suomessa elää satojatuhansia pakolaisten jälkeläisiä

Laita hyvä jakoon Whatsapp
28.11.2017

Suomen UNICEFin kampanjalla kerätään varoja sotaa pakenevien syyrialaislasten hyväksi.

Syyrialaislapsi Libanonissa epävirallisella pakolaisleirillä. © UNICEF/UN0127917/Haidar
Syyrialaislapsi Libanonissa epävirallisella pakolaisleirillä. © UNICEF/UN0127917/Haidar

Maanantaina käynnistyneen Pakolaislapset-kampanjan tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua pakolaisuudesta muistuttamalla 100 vuotta täyttävää Suomea sen omasta historiasta. Kampanjan tuotot ohjataan sisällissotaa pakenevien syyrialaislasten auttamiseen.

Pakolaislapset ovat monin tavoin heikoimmassa asemassa olevia lapsia niin Suomessa kuin maailmalla. Lähes 66 miljoonaa ihmistä on paossa sotien, väkivallan ja kriisien vuoksi. Heistä noin puolet on lapsia.

Suomessa satojatuhansia pakolaisten lapsia

Karjalasta evakuoitiin talvisodan alkaessa noin 430 000 henkilöä muualle Suomeen, ja Lapin sodan tieltä evakuoitiin noin 170 000 henkeä. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 Suomesta siirrettiin lähes 80 000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan toista maailmansotaa pakoon. Pakolaisuus onkin koskettanut Suomessa yli miljoonaa ihmistä joko henkilökohtaisesti tai vanhempien kautta.

Evakot ja sotalapset olivat pakolaisia – suurin osa maansisäisiä pakolaisia.

- Evakot ja sotalapset joutuivat aikoinaan pakenemaan kodeistaan sodan takia aivan kuten tämän päivän pakolaiset. Kun lapsi joutuu jättämään kotinsa, tärkeintä ei ole miksi häntä kutsumme – hän on ensisijaisesti lapsi, jolla on oikeus kasvaa täyteen mittaansa, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

- Kun yhteiskunta pitää huolen kaikista lapsistaan, heistä kasvaa vahvoja, yhteiskuntaa rakentavia aikuisia, kuten Suomen historia osoittaa, Hetemäki jatkaa.

Kampanjassa on mukana tunnettuja suomalaisia, jotka kertovat omasta tai perheidensä pakolaismenneisyydestä. Sanansaattajina toimivat itärajalta jatkosotaa paennut Aira Samulin sekä Katri Helena, Hjallis Harkimo ja Jaakko Saariluoma, jotka jakavat vanhempiensa tarinoita pakoon lähtemisestä.

- Luin Nasima Razmyarista kirjoitetun kirjan ja havahduin siihen, miten samanlaisessa tilanteessa evakot ja nykypäivän pakolaiset ovat. He ovat joutuneet samalla tavalla lähtemään kotoa sotaa pakoon. Nyt meidän pitää auttaa heitä, Katri Helena sanoo.  

Suomalaiset saivat apua maailman eri kolkista

Kampanja muistuttaa, että myös me suomalaiset saimme vaikeimpina vuosina sotien jälkeen apua. Sotien jälkeen Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa.

Useat maat lähettivät Suomelle humanitaarista apua. Eniten apua saatiin Ruotsista ja Yhdysvalloista, mutta myös kaukaisemmat maat, kuten Etelä-Afrikka ja Argentiina lähettivät apua.

Lisätietoja

Laura Meriläinen, tiedottaja, Suomen UNICEF, 050 3050957, laura.merilainen(at)unicef.fi

Tietoa kampanjasta

Tietoa pakenevista lapsista

Kuule UNICEFin toiminnasta ja tilaa Unicefin uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet säännöllisesti missä liikumme ja kuinka autamme maailmalla? Uutiskirje ilmestyy noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla. Lisätietoja täällä.