Pakenevat lapset

Yli 65 miljoonaa ihmistä on paossa sotien ja väkivallan vuoksi – enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Heistä lähes puolet on lapsia.

Lahjoita hätäapurahastoon »

Nuori pakolaispoika katselee maailmaa aidan läpi Makedonian ja Kreikan rajalla.
Nuori pakolaispoika katselee maailmaa aidan läpi Makedonian ja Kreikan rajalla.
© UNICEF/NYHQ2015-2085/Georgiev

Pakenevia lapsia on nyt ennätysmäärä. Suurimman vastuun heistä kantavat sotaa käyvien maiden naapurimaat, jotka eivät pysty huolehtimaan edes omista lapsistaan. Esimerkiksi Libanonissa on nyt enemmän syyrialaisia pakolaislapsia kuin mitä Libanonissa on koulupaikkoja maan omille lapsille.

Ihmiset riskeeraavat oman ja lastensa hengen päästäkseen Eurooppaan, koska he kokevat, ettei heillä ole enää tulevaisuutta kotimaassaan. Ilman lisäapua Syyriaan ja sen naapurimaihin yhä useampi lapsi joutuu lähtemään vaaralliselle pakomatkalle. 

Lapset ovat syyttömiä pakolaisuuden syihin, silti he maksavat siitä kovimman hinnan. He voivat menettää perheensä, kotinsa, koulutuksensa - koko tulevaisuutensa. He ovat liikkeelle lähtiessään erityisessä vaarassa tulla kaltoinkohdelluksi ja lapsen mahdollisuudet selvitä pitkistä matkoista ovat rajalliset.

Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi.

– UNICEF

UNICEF on läsnä kaikissa kriiseistä kärsivissä maissa ylläpitämässä elämää ja toivoa. Tuellamme lapset pidetään hengissä, ja heille annetaan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ehjäksi aikuiseksi kriisistä huolimatta. Maailmalla ei ole varaa menettää kokonaista sukupolvea, jonka käsissä on alueen tuleva vakaus ja kehitys.

Hätäavun lisäksi UNICEF antaa asiantuntija-apua hallituksille ja kumppaneille niin lähtö-, kauttakulku- kuin kohdemaissa. Vaikutamme lainsäädäntöön kaikissa näissä maissa ja teemme töitä lapsen oikeudet takaavan politiikan puolesta myös Euroopan Unionissa.

Pitkäjänteinen työ etenkin koulutuksen tukemiseksi vähentää valtioiden ja alueiden konfliktiherkkyyttä, ja auttaa niitä rakentamaan tasa-arvoisia ja vakaampia yhteiskuntia.

UNICEF muistuttaa, että oli lapsen asema mikä hyvänä, häntä tulee kohdella ensisijaisesti lapsena. Tähän velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jota pitää soveltaa jokaiseen lapseen, oli lapsi sitten maan kansalainen, turvapaikanhakija tai paperiton.

Opiskelua UNICEFin ylläpitämässä lapsiystävällisessä tilassa Makedoniassa.
Opiskelua UNICEFin ylläpitämässä lapsiystävällisessä tilassa Makedoniassa.
© UNICEF/NYHQ2015-2085/Georgiev

Usein kysyttyä

Mitä UNICEF tekee Suomessa pakolaisten auttamiseksi?

UNICEF kerää Suomessa varoja helpottaakseen lasten tilannetta etenkin lähtömaissa. Pakolaiskriisin syihin puuttuminen on ainoa kestävä tapa hoitaa sitä. 

Rikkaissa maissa, kuten Suomessa, emme anna rahallista apua tänne tuleville – Suomessa vastaanottotoiminnan rahoittaa kokonaisuudessaan valtio. Teemme niin Suomessa kuin EU:ssa vaikuttamistyötä ihmisoikeuksia kunnioittavan vastaanottolainsäädännön, hallinnon ja politiikan puolesta. Lue täältä englanniksi, mitä UNICEF vaatii pakenevien lasten oikeuksien turvaamiseksi. 

Tuleeko Suomeen vain aikuisia miespakolaisia, missä lapset ovat?

Lähes puolet maailman pakolaisista on lapsia, Eurooppaan tulevista joka neljäs. Lasten ottaminen mukaan pakomatkalle on viimeinen vaihtoehto, koska matka Eurooppaan on äärimmäisen vaarallinen. 

Myös Suomeen vuonna 2016 tulleista turvapaikanhakijoista lähes kolmannes oli lapsia. Aikuisista vajaa kolmannes oli naisia. Yksintulevien alaikäisten osuus Suomen turvapaikanhakijoista oli noin 7 %. 

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on raportoinut, että vuonna 2016 Välimerellä kuoli 5 098 ihmistä. Tämän vuoden alussa Välimerellä on kuollut enemmän ihmisiä kuin vuonna 2016, vaikka meren yli paenneiden ihmisten määrä on romahtanut vain seitsemäsosaan edellisvuodesta. Tämä johtuu siitä, että Välimeren pakolaisuus on siirtynyt entistä vaarallisemmalle reitille Libyan ja Italian välille.  

Haluaisin auttaa pakolaisia Suomessa. Voinko tehdä jotain UNICEFin kautta?

Me Suomen UNICEFissa kannustamme jokaista ihmistä omalla toiminnallaan tukemaan pakolaisten kotoutumista. Vähimmillään se tarkoittaa ystävällisyyttä ja avuliaisuutta pakolaisia kohtaan ja omien lasten kasvattamista näkemään erilaisuus voimavarana, eikä uhkana. Jos haluat tehdä enemmän, kannattaa selvittää, voiko oman paikkakunnan vastaanottokeskuksissa tehdä vapaaehtoistyötä.

Mitä UNICEF tekee kriisimaissa?

UNICEF koordinoi YK-järjestönä kaikissa hätäaputilanteissa seuraavia kokonaisuuksia: puhdas vesi ja sanitaatio, lasten hätäapuravitsemus, koulunkäynnin jatkuminen (yhdessä Save the Childrenin kanssa) sekä osia terveystyöstä kuten rokotukset. UNICEF on maailman suurin hätäaputarvikkeiden toimittaja heti WFP:n ruoka-avun jälkeen. 

Hätäaputyöllä yritämme pitää lapset hengissä: annamme lisäravintoa, tuemme terveyspalveluja, toimitamme telttoja, lämpöä ja suojia. Lastensuojelulla on lisäksi tärkeä rooli turvattoman pakolaisuuden aikana. Lapsiystävälliset tilat, psykososiaalinen tuki ja koulunkäynti ovat tärkeä osa hätäapua - mitä tavallisempia asioita lapsi saa tehdä, sitä paremmin hän selviää.

Erityisen tärkeää lapsille on mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä myös kriisin keskellä. Koulu tarjoaa jatkuvuutta ja rutiineja, jotka auttavat lasta selviämään ahdistavissa olosuhteissa. Koulussa lapset ovat myös paremmin turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Lisäksi lasten jääminen koulun ulkopuolelle on usein ratkaiseva tekijä, joka ajaa perheet pakolaisuuteen.

Tuemme kriisi- ja naapurimaiden omia järjestelmiä, jotta ne pystyisivät vastaamaan mahdollisimman hyvin pakenevien ihmisten tarpeisiin. Esimerkiksi syyrialaisista pakolaisista lähes kaksi kolmasosaa on paossa maan sisällä, kolmasosa naapurimaissa ja ainoastaan reilu kaksi prosenttia Euroopassa.

Mitä UNICEF tekee pakolaiskriisin ratkaisemiseksi?

Pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii toimenpiteitä poliittisilta päättäjiltä. Se on puuttumista liikkeellelähdön syihin, sotiin ja konflikteihin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa konflikteihin puututaan, tai paremminkin ne estetään, sitä vähemmän syntyy pakolaisuutta. UNICEFin pitkäjänteinen työ tukee juuri yhteiskuntien vakautta.

Kriisin puhjettua UNICEF auttaa paossa olevia ihmisiä. Teemme työtä niin kriisimaissa kuin niiden naapurimaissa, jotta elämän edellytykset säilyisivät mahdollisimman monella. Ihmiset lähtevät vaaralliselle matkalle Eurooppaan ainoastaan siksi, ettei muuta vaihtoehtoa ole.

Miksi pakolaisia on liikkeellä niin paljon juuri nyt?

Viimeisen viiden vuoden aikana maailmassa on puhjennut 15 konfliktia. Näistä mm. Syyrian, Irakin ja Kongon demokraattisen tasavallan tilanteet ovat pitkittyneet. Syyrian sotaa käydään pian kuudetta vuotta. Pelkästään näistä kolmesta maasta ihmisiä on lähtenyt liikkeelle noin 20 miljoonaa. Pakolaisten kokonaismäärä on 65,3 miljoonaa. Kun ihmiset eivät usko enää oman maansa vakautuvan, he hakevat turvaa, elämänarvoista elämää ja tulevaisuutta lapsilleen muualta.

Lapseni eivät ymmärrä pakolaiskeskustelua. Mitä voin kertoa heille pakolaiskriisistä?

Ihminen ei jätä kotiaan ja kotimaataan, jos siellä on hyvä olla. Siellä on perhe, koti, ystävät, oma kieli ja tuttu kulttuuri. Ihmiset pakenevat sotaa, väkivaltaa ja turvattomuutta. Heiltä on saatettu tuhota koti ja omaisia on saattanut kuolla tai kadota. Maa on niin kaaoksessa, että siellä ei pysty enää käymään koulua eikä tekemään töitä. Ei ole mitään millä elättää itseään, hankkia ruokaa tai kouluttaa lapsia.

Suurimmaksi osaksi ihmiset muuttavat oman maansa sisällä, sillä he eivät halua lähteä kauas. Naapurimaihin siirrytään myös paljon. Harvalla on varaa lähteä kauemmaksi, esimerkiksi Eurooppaan ja Suomeen asti. Mitä kauemmaksi lähtee, sen vieraammalta maa voi ihmisineen tuntua.

Me voimme helpottaa pakolaisten koti-ikävää ja uuden elämän aloittamista olemalla heille kaveri.

Kysymyksiin vastasi Inka Hetemäki, UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja

Lahjoita hätäapurahastoon »

UNICEF auttaa Syyriassa ja lähialueilla

UNICEF kumppaneineen toimittaa Syyriaan ja sen naapurimaihin jatkuvasti hätäaputarvikkeita kuten rokotteita, ensiapupakkauksia, hätäapuravintoa, vesikanistereita ja hygieniatarvikkeita sekä tukee lasten koulunkäyntiä, terveyden ylläpitoa ja suojelua.

Vuonna 2016 

  • rokotimme yli 21 miljoonaa lasta poliota vastaan Syyriassa ja lähimaissa
  • varmistimme puhtaan veden saannin yli 14 miljoonalle ihmiselle Syyriassa
  • autoimme yli 600 000 pakolaislasta jatkamaan koulunkäyntiä joko normaalin kouluopetuksen piirissä tai muilla tavoin Syyrian lähimaissa
  • toimitimme lähes 3 miljoonalle lapselle koulutarvikkeita Syyriassa
  • koulutimme yli 1,8 miljoonaa lasta miinojen vaaroista Syyriassa

Mitä UNICEF tekee Euroopassa?

UNICEF työskentelee pakenevien lasten parissa Bulgariassa, Makedoniassa, Serbiassa, Kroatiassa, Sloveniassa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa.

UNICEF toimittaa pakolaislapsille ja -perheille hygieniatarvikkeita ja talvivarusteita. Annamme lapsille ja heidän huoltajilleen psykososiaalista tukea ja ylläpidämme pakolaiskeskuksissa lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä ja tuntea olonsa turvalliseksi. Ylläpidämme myös äiti-vauva-tiloja, joissa äidit saavat tukea pienten lastensa imettämiseen ja asianmukaiseen ravitsemukseen. Tärkeä osa työtämme Euroopassa on auttaa pakolaislapsia jatkamaan koulunkäyntiä.

Lisäksi UNICEF auttaa hallituksia tehostamaan pakenevien lasten suojelua ja huomioimaan yksin liikkuvien lasten erityistarpeet esimerkiksi kouluttamalla pakolaisten parissa työskenteleviä ihmisiä. 

Vuonna 2016  Euroopassa:

  • toimitimme talvivaatteita ja hygieniatarvikkeita yli 64 239 lapselle
  • annoimme psykososiaalista tukea 95 997 lapselle
  • annoimme ravitsemusapua- ja neuvontaa, joka hyödytti 10 183:a alle kaksivuotiasta lasta
  • rokotimme 12 000 lasta tarttuvia tauteja vastaan Kreikassa

Lisäksi teemme EU:ssa sekä pakolaisten kauttakulku- ja määränpäämaissa vaikuttamistyötä, jotta Euroopan valtiot toteuttaisivat pakolaislasten oikeuksiin liittyvät velvollisuutensa.

Mitä muut järjestöt tekevät?

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastuulla on johtaa ja koordinoida kansainvälistä pakolaisten suojelua. Sen pohjoisen Euroopan aluetoimisto sijaitsee Tukholmassa, Suomessa sillä ei ole toimistoa.

Suomen Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa ja ylläpitää useita vastaanottokeskuksia toimipisteineen eri puolilla Suomea.

Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.

Suomen pakolaisapu on kansalaisjärjestö, jonka tärkeimpänä tavoitteena on edistää pakolaisten ja paluumuuttajien perusoikeuksia. Järjestö tekee Suomessa tiedotus-, koulutus- ja sosiaalityötä. Pakolaisavun maksuttomat kouluvierailijat kiertävät kouluissa kertomassa pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta.

 

 

Eurooppa ei kohtaa pakolaislapsia ensimmäistä kertaa. Kuvan tyttö on Saksasta, vuosi on 1946. © UNICEF/NYHQ1946-0006crop/Unknown
Eurooppa ei kohtaa pakolaislapsia ensimmäistä kertaa. Kuvan tyttö on Saksasta, vuosi on 1946. © UNICEF/NYHQ1946-0006crop/Unknown

Pakolaisuus lukuina

Ennätysmäärä ihmisiä pakenee nyt väkivaltaa ja konflikteja. Liikkeellä on 65,3 miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet on lapsia.

  • Noin 40,8 miljoonaa näistä on maan sisäisiä pakolaisia ja 24,5 miljoonaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. 
  • Joka päivä 34 000 ihmistä joutuu pakenemaan kotoaan. Se tarkoittaa, että joka minuutti 24 ihmistä lähtee pakoon. 
  • 86 % maailman pakolaisista oleskelee köyhissä maissa Afrikassa ja Aasiassa.
  • Noin 362 000 ihmistä pakeni Välimeren yli Eurooppaan vuonna 2016. Lapsia heistä oli noin 93 000.
  • Välimeren suosituimmalla pakolaisreitillä Libyan ja Italian välillä yhdeksän lasta kymmenestä on liikkeellä yksin ilman huoltajaa.
  • Välimeren ylityksessä kuoli 5 098 ihmistä vuonna 2016. Kuolleista arviolta 860 oli lapsia.

Lisätietoa

» Helsingin Sanomat: ”Keitä pakolaiset ovat ja miksi he tulevat juuri nyt? 31 kysymystä ja vastausta”

» MTV: Unicefin työntekijä MTV Uutisille Libanonissa: Tekisi mieli sanoa, että nyt ollaan myöhässä

» Professori Hans Rosling havainnollistaa videolla Syyrian pakolaistilannetta (englanniksi)

»Tuoretta tietoa pakolaistilanteesta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilta (englanniksi) 

» Ylen aamu-tv: Miten auttaa pakolaisia?

Helsingin Sanomat: Pakolaisuutiset koostettuna

» Maahanmuuttovirasto: Usein kysytyt kysymykset

» Pakolaisneuvonta: 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista

Kuka on pakolainen?

Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. 

Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa (joita ovat myös toissijainen suojelu tai humanitaarinen suojelu).

Tällä sivulla käytämme sanaa "pakolainen" hyvin laajassa merkityksessä, jotta viesti olisi selkeä.