Sodan keskellä kasvavilla Syyrian lapsilla on oikeus haaveisiin

Bo Viktor Nylund vastaa puhelimeen hotelliasunnossaan Damaskoksessa, jossa hän on johtanut UNICEFin maatoimistoa elokuusta 2020 lähtien. Asemamaa Syyria on sinnitellyt konfliktin otteessa jo 10 vuotta.

Vuoden 2011 maaliskuussa, arabikevään aallossa syttynyt konflikti alkoi protestina hallintoa vastaan ja laajeni vähitellen sisällissodaksi, jossa hallitusta vastustavat kapinallisryhmät taistelevat myös keskenään.

Avun tarve on 10 sotavuoden jälkeen suuri. Humanitaarista apua tarvitsevien lasten määrä uhkaa vuoden 2021 aikana kasvaa 6 miljoonaan. Jo 2,5 miljoonaa lasta elää pakolaisina kotimaassaan. Koronapandemia on lisännyt köyhyyttä, vaikeuttanut lasten pääsyä kouluun ja kuormittanut terveydenhoitoa. Puoli miljoonaa lasta kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Lapset käsienpesulla Maarat Misirin leirillä, joka sijaitsee pohjoiseen Idlibin kaupungista. Kuva: © UNICEF/UNI325083/Albam

Autamme
lapsi kerrallaan

UNICEFin kaltainen kokenut hätäaputoimija voi myös tehdä paljon. Järjestö toimii koulutuksen, terveydenhoidon, ravitsemuksen, sanitaation ja lastensuojelun alalla.

Osattomuus ja turvattomuus muovaavat sodassa elävän lapsen identiteettiä. Nylund sai siitä taannoin kouraisevan esimerkin vieraillessaan pakolaisleirillä Koillis-Syyriassa.

Nylund kysyi leirillä tapaamaltaan pojalta, mitä tämä haluaisi tehdä isona. Poika kertoi haluavansa, että häneltäkin pyydetään apua samoin kuin hänen on täytynyt sitä pyytää. Vastauksessa piilevä toivottomuus – autettavia on aina vain - kosketti Nylundia syvältä.

– Mutta me emme voi kuin lähestyä näitä lapsia syli avoinna ja auttaa, lapsi kerrallaan. Viime vuonna miljoona lasta sai avullamme vettä. Kun käyn kentällä, huomaan lasten esimerkiksi tietävän, että UNICEF tuo vettä. He ovat siitä valtavan onnellisia.

Vuoden 2020 aikana yli 3,2 miljoonan syyrialaisen vedensaanti parani UNICEFin avulla.

UNICEF
kunnostaa kouluja

UNICEF auttaa sekä lapsia että nuoria. Nylund mainitsee viisi vuotta sitten aloitetun käteisapuohjelman, jolla on tavoitettu jo 25 000 vakavia erityistarpeita omaavaa nuorta. Tänä vuonna humanitaarisella käteisavulla tavoitetaan 86 000 perhettä.

– Perhe päättää rahan käytöstä itse. Tapasin juuri pojan, joka oli menettänyt jalkansa. Hän haaveili sähköinsinöörin työstä, ja perhe hankki hänelle sähkötöihin tarvittavia työkaluja.

Tällaiset kohtaamiset alleviivaavat työn merkitystä. Maajohtaja kertoo kokeneensa ylpeyttä UNICEFin työstä nähdessään, kuinka maansisäisinä pakolaisina eläneet perheet palasivat kotiseuduilleen ja kuinka lapsia siellä odotti UNICEFin kunnostama, toimintavalmis koulu.

Viime vuonna UNICEFin tuella kunnostettiin 104 koulua ja 127 luokkahuonetta. Yli 2,1 miljoonaa lasta sai apua oppimiseen, esimerkiksi oppikirjoja ja muuta koulunkäyntiin tarvittavaa. Laskelmien mukaan sama määrä lapsia on pudonnut koulujärjestelmästä kokonaan, ja yhteensä 7 miljoonaa tarvitsee jonkinlaista apua oppimiseen.

Luokkahuoneen seinä saa väriä pintaan Assafirassa lähellä Aleppon kaupunkia. 455 lasta joutui taisteluiden vuoksi jättämään koulunsa, mutta UNICEF kunnosti sen jälleen käyttökelpoiseksi, toimitti paikalle pulpetteja, juomavettä ja lämmittimiä sekä tuki opettajia heidän työssään. Kuva: © UNICEF/UN0398890/Al-Issa

Nylund neuvottelee
ministeriötasolla

Pandemian aiheuttama perheiden ostovoiman lasku aiheuttaa sen, että kaduilla näkyy päivisin aiempaa enemmän lapsia. Etenkin pojat joutuvat töihin, he korkeintaan pistäytyvät koulussa. Tyttöjä odottaa avioliitto niinkin nuorina kuin 12 vuoden iässä, ja he katoavat koulusta kokonaan.

Oikeustieteessä tohtorintutkinnon suorittaneen Nylundin toimenkuvaan kuuluu neuvotella eri ministeriöiden edustajien kanssa. Viimeksi maajohtaja on neuvotellut hallituksen ja kurdien kanssa lasten edusta koulutuksessa.

Kurdit laativat esimerkiksi leireillä olevien lasten kehnon koulutustilan kohentamiseksi oman, epävirallisen koulutusohjelmansa. Nylundin työtä on ajaa tämän ohjelman yhdenmukaistamista valtion virallisen opetussuunnitelman kanssa, jotta lapset saisivat siitäkin todistuksen. Suomalaista opetusalan osaamista arvostetaan, mistä on apua neuvotteluissa.

Näiden tehtävien ohella Nylund muun muassa pitää yhteyttä muihin YK-järjestöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin sekä rahoittajiin.

Suomalaisilla on
erittäin hyvä maine

Bo Viktor Nylund siirtyi Damaskokseen Nairobista, jossa hän työskenteli UNICEFin itäisen ja eteläisen Afrikan aluetoimiston varapäällikkönä. Myös aiemmat työt kriisipesäkkeissä Sudanissa ja Sri Lankassa valmistivat nykyiseen.

Miten työ konfliktin keskellä elävässä maassa eroaa kehitysmaassa tehtävästä työstä?

– Kaikki on poliittista, Nylund vastaa.

Sellainen toimintaympäristö vaatii omat keinonsa. Tarvitaan myös strategisia taitoja: on tiedettävä, ketkä ovat UNICEFin tavoitteiden kannalta keskeisissä tehtävissä.

– Pidän sanonnasta “what you see is what you get”. On tärkeää olla avoin, ei pidä piilotella asioita. Jos työni edellyttää kanssakäymistä kapinallisten kanssa, hallituksen on tiedettävä siitä, vaikka he eivät siitä pitäisikään. Meillä suomalaisilla on onneksi erittäin hyvä maine.

Kuinka lapsen oikeuksien pitkän linjan puolustaja kestää avustustyön paineita? Nylund kiittää rauhallista luonnettaan ja kollegoitaan.

– Osaan olla murehtimatta työasioita iltaisin. Hyvä työporukka auttaa jaksamaan.

Syyrian maatoimistoa luotsaava Bo Viktor Nylund toivoo, että humanitaarisen avun määrärahat pysyisivät ennallaan koronapandemian jättämiä jälkiä korjattaessa.

KUKA:

Bo Viktor Nylund, 53, UNICEFin Syyrian maatoimiston johtaja.

Syntymäpaikka Uusikaarlepyy, Pohjanmaa.

Koulutus: tohtorintutkinto oikeustieteessä, erikoistunut kansainväliseen lakiin ja ihmisoikeuksiin. Opintoja Turussa, New Yorkissa ja Genevessä.

UNICEFin palveluksessa vuodesta 1998.

Puoliso Monika Sandvik-Nylund työskentelee UNICEFin lastensuojelun päällikkönä Keniassa.

17-, 21- ja 23-vuotiaat lapset.

Syyrian lapset kaipaavat kipeästi apua. Katso UNICEF Maailman tärkein ilta pe 19.3. MTV3 klo 20.

Tekstin viimeistä väliotsikkoa on tarkennettu 16.3.