Suomen UNICEFin lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

VN/35609/2025

Yleiset huomiot

Suomen UNICEF pitää kannatettavana esityksen tavoitetta turvata varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä muun koulutustoiminnan jatkuminen erilaisissa häiriötilanteissa. Esitys on kokonaisuutena huolellisesti valmisteltu, ja siinä on ansiokkaasti huomioitu koronapandemian kokemuksia, lapsen oikeuksien näkökulmia sekä häiriötilanteiden vaikutuksia oppimiseen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.

Erityisen myönteistä on, että esityksessä tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet, oppimisen tuen ja opiskeluhuollon jatkumisen merkitys sekä lähiopetuksen ensisijaisuus myös häiriötilanteissa.

Suomen UNICEF katsoo kuitenkin, että esitystä olisi edelleen mahdollista vahvistaa erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 ja 12 artiklojen toteutumisen näkökulmasta. Näitä ovat lapsen edun arvioinnin systemaattinen huomioiminen päätöksenteossa, lasten osallistuminen sekä häiriötilanteiden vaikutusten seuranta ja niistä toipuminen.

Lapsen edun arvioinnin vahvistaminen

Suomen UNICEF pitää myönteisenä sitä, että lapsen etu on tunnistettu esityksen valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Häiriötilanteissa tehtävillä ratkaisuilla voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia lasten oppimiseen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja palvelujen saatavuuteen.

Suomen UNICEF ehdottaa, että esityksen toimeenpanossa sekä paikallisten häiriötilanteita koskevien ratkaisujen valmistelussa edellytettäisiin nykyistä systemaattisempaa lapsen edun arviointia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten päätökset vaikuttavat eri lapsiryhmiin ja erityisesti niihin lapsiin, joiden oikeudet voivat vaarantua muita herkemmin.

Lasten osallisuus ja kuuleminen

Suomen UNICEF pitää myönteisenä, että esityksessä on tunnistettu lasten oikeus osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun. Vuonna 2020 toteutettu lasten kuuleminen ei kuitenkaan riitä korvaamaan tämän säädöshankkeen yhteydessä toteutettua lasten osallistumista ja näkemysten kuulemista. Vuoden 2020 kuuleminen tarjoaa arvokasta kokemustietoa etäopetuksen vaikutuksista lapsiin, mutta nyt valmisteltava sääntely koskee pysyvää varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin muuttuneessa toimintaympäristössä. Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan näkökulmasta lasten näkemyksiä tulisi selvittää myös tämän esityksen valmistelun yhteydessä.

Suomen UNICEF ei pidä riittävänä perustelua, jonka mukaan lapsille ei ole tarjottu osallistumisen mahdollisuuksia, koska häiriötilanteisiin liittyvien riskien käsittely voisi aiheuttaa lapsille huolta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lasten osallistumisen toteuttamista turvallisesti ja ikätasoisesti myös vaikeita tai herkkiä aiheita käsiteltäessä, ei osallistumisesta luopumista kokonaan.

Suomen UNICEF katsoo, että lasten osallisuutta olisi ollut mahdollista toteuttaa esimerkiksi ikätasoisilla keskusteluilla, kohdennetuilla kyselyillä, lapsiparlamenttien tai nuorisovaltuustojen kautta sekä hyödyntämällä olemassa olevia lapsi- ja nuorisofoorumeita.

Lisäksi Suomen UNICEF pitää tärkeänä, että lasten näkemyksiä hyödynnetään jatkossa sekä häiriötilanteisiin varautumisen suunnittelussa että häiriötilanteiden jälkiarvioinnissa. Osallisuus ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuva osa lapsen oikeuksien toteuttamista.

Vaikutusten seuranta ja toipuminen häiriötilanteista

Suomen UNICEF pitää esityksen vahvuutena sitä, että häiriötilanteiden vaikutuksia oppimiseen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen on arvioitu perusteellisesti valmistelun aikana.

Häiriötilanteiden vaikutukset eivät kuitenkaan pääty tilanteen päättyessä. Suomen UNICEF ehdottaa, että toimeenpanossa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota häiriötilanteista palautumiseen. Häiriötilanteen jälkeen tulisi arvioida vaikutukset lasten oppimiseen, hyvinvointiin, tuen tarpeisiin ja yhdenvertaisuuteen sekä toteuttaa tarvittavat korjaavat toimet.

Lisäksi vaikutuksia olisi tärkeää seurata systemaattisesti eri lapsiryhmissä, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.