Uusi raportti: Ruokaturvattomuus ja aliravitsemus hälyttävän korkealla tasolla
Viimeisen vuosikymmenen aikana nälästä kärsivien määrä on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan rahoitus on vähentynyt vuoden 2016 tasolle.
YK, EU ja yhteistyökumppanit varoittavat uudessa Global Report on Food Crises (GRFC) 2026 -raportissa akuutin ruokaturvattomuuden ja aliravitsemuksen kasvusta. Raportin mukaan nälästä kärsivien ihmisten määrä on kaksikertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Nälänhätä vahvistettiin ensimmäistä kertaa raportin historiassa kahdessa eri paikassa samana vuonna.
Kaiken kaikkiaan 266 miljoonaa ihmistä 47 maassa tai alueella kärsi vakavasta ruokaturvattomuudesta vuonna 2025, mikä edustaa lähes 23 prosenttia analysoidusta väestöstä. Osuus on hieman suurempi kuin vuonna 2024 ja lähes kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna. Äärimmäisestä nälästä kärsivien ihmisten osuus oli korkeimpia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitattuja. Katastrofaalisesta nälästä (IPC-vaihe 5) kärsivien ihmisten määrä on yhdeksän kertaa suurempi kuin vuonna 2016.
35,5 miljoonaa lasta kärsi akuutista aliravitsemuksesta vuonna 2025. Heistä lähes 10 miljoonaa kärsi vakavasta akuutista aliravitsemuksesta.
Raportti osoittaa, että ruokaturvattomuus on edelleen keskittynyt maantieteellisesti tietyille alueille. Kymmenen maata – Afganistan, Bangladesh, Kongon demokraattinen tasavalta, Myanmar, Nigeria, Pakistan, Etelä-Sudan, Sudan, Syyrian arabitasavalta ja Jemen – kattoivat kaksi kolmasosaa kaikista vakavasta nälästä kärsivistä ihmisistä. Eniten ruokaturvattomuudesta kärsiviä oli Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa ja Jemenissä.
Nälänhätä vahvistettiin ensimmäistä kertaa kahdessa paikassa vuoden aikana
Nälänhätä todettiin Gazan maakunnassa ja osissa Sudania vuonna 2025. Tämä oli ensimmäinen kerta raportin historiassa, kun nälänhätä on vahvistettu kahdessa eri paikassa saman vuoden aikana. Tilanne osoittaa, miten kaikkein äärimmäisimmät nälän ja aliravitsemuksen muodot ovat lisääntyneet jyrkästi.
Suurimpia syitä ruokaturvattomuuden ja aliravitsemuksen lisääntymisen taustalla ovat konfliktit, humanitaarisen avun rajoitukset ja pakolaisuus.
- Miljoonien nääntymisen partaalla olevien lasten tilanteen tulisi olla herätys maailmalle. Kyse ei ole ruoan riittämättömyydestä, vaan poliittisen tahdon puutteesta. Maailmassa, jossa on kaikkea riittävästi, ei ole mitään syytä, miksi lapsen pitäisi kärsiä tai kuolla aliravitsemuksen vuoksi, kommentoi UNICEFin pääjohtaja, Catherine Russell.
Vuosi 2026 näyttää synkältä
Raportti varoittaa, että ruokaturvattomuus on edelleen merkittävä uhka vuonna 2026. Jatkuvat konfliktit, ilmaston vaihtelu ja maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus todennäköisesti pitävät tilanteen ennallaan tai pahentavat sitä monissa maissa. Lähi-idän konfliktin kärjistyminen lisää pakolaisuutta ja elintarvikemarkkinoiden häiriöitä. Konfliktin aiheuttama energia- ja logistiikkakustannusten nousu ja kuljetushäiriöt vaikuttavat sekä paikallisesti ostovoimaan että maailmanlaajuisiin maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin.
Kriisien ratkaiseminen edellyttää koordinoituja toimia – uhkana vähenevä rahoitus
Raportin tuottanut The Global Network Against Food Crises -verkosto korostaa, että elintarvike- ja ravitsemuskriisit eivät ole enää väliaikaisia häiriöitä, vaan pitkäkestoisia ja ennustettavia ja keskittyvät yhä enemmän pitkittyneisiin tilanteisiin.
Raportissa nostetaan esille myös elintarvikekriiseihin suunnatun humanitaarisen ja kehitysyhteistyörahoituksen jyrkkä lasku. Kriiseihin sekä ruokaturvaan ja ravitsemukseen osoitettu rahoitus on laskenut kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Rahoituksen puute rajoittaa hallitusten ja humanitaaristen toimijoiden toimintakykyä. Rahoituspula vaikuttaa myös tiedonkeruuseen, sillä yhä harvemmilla mailla on mahdollisuus tuottaa luotettavia arvioita ruokaturvasta ja ravitsemuksesta.
Kriisien ratkaiseminen edellyttää koordinoituja toimia, joilla vähennetään humanitaarisia tarpeita, vahvistetaan sopeutumiskykyä ja puututaan ongelmien perimmäisiin syihin. Investointeja kestävään elintarviketuotantoon, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, maaseudun elinkeinoihin ja osallistaviin taloudellisiin mahdollisuuksiin on lisättävä, ja varhaisia varoitusjärjestelmiä ja ennakoivia toimia vahvistettava. Vakavimpien seurausten, kuten nälänhädän, ehkäiseminen riippuu myös siitä, että humanitaarisen avun pääsy alueille varmistetaan, kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan ja vahvistetaan poliittista sitoutumista konfliktien aiheuttaman nälän torjumiseen.
