Yli 171 miljoonan oppilaan koulunkäynti keskeytyi vuonna 2025 ilmastonmuutokseen liittyvien ääri-ilmiöiden vuoksi
Koulunkäynnin häiriöitä aiheuttavista ääri-ilmiöistä yleisimpiä olivat myrskyt, tulvat ja helleaallot.
UNICEFin tänään julkaiseman analyysin mukaan joka kymmenes lapsi maailmassa, eli yli 171 miljoonaa lasta, kärsi koulunkäynnin häiriöistä ilmastonmuutokseen liittyvien ääri-ilmiöiden vuoksi vuonna 2025.
UNICEFin analysoima data 106 maasta kertoo, että myrskyt, tulvat, helleaallot, kuivuus ja metsäpalot johtivat koulunkäynnin keskeytyksiin, koulurakennusten tuhoutumiseen, etäopiskeluun ja lyhyempiin oppitunteihin sekä lisäsivät miljoonien lasten riskiä jäädä kokonaan koulunkäynnin ulkopuolelle.
‒ Tämä vuosi ei näytä paremmalta. Esimerkiksi alkukesän helleaalto sulki kouluja ja lyhensi koulupäiviä eri puolilla Eurooppaa ja Nepalin viimeaikaiset tulvat tuhosivat tai vaurioittivat 38:aa koulua. Lisäksi käynnissä olevan El Niño -ilmiön ennustetaan voimistuvan erittäin voimakkaaksi ja aiheuttavan merkittäviä sää- ja ilmastovaikutuksia eri puolilla maailmaa, toteaa Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.
Analyysin mukaan myrskyt olivat yleisin syy koulunkäynnin häiriöihin vuonna 2025. Ne vaikuttivat 109 miljoonaan oppilaaseen. Tulvat häiritsivät 70 miljoonan ja helleaallot noin 50 miljoonan lapsen koulunkäyntiä.
Ilmastonmuutokseen liittyvien ääri-ilmiöiden aiheuttama koulupudokkuus on korkeampaa tytöillä. Koulunkäynnin keskeytyminen, ilmastosiirtolaisuus ja perheen tulojen putoaminen tuovat tytöille enemmän hoitovastuuta ja kotitöitä. Nämä paineet lisäävät myös lapsiavioliiton riskiä, mikä vaikeuttaa kouluun palaamista myöhemmin.
“Kouluni on puron lähellä, ja tulva-aikaan vedenpinta nousee ja vesi valuu kouluun. Yleensä vesi nousee polviimme asti ja myös vessat tulvivat, jonka jälkeen koulussa oleminen ei ole enää hygieenistä ja meillä jää oppitunteja väliin", kertoo 16-vuotias Taudibura Garo Papua-Uusi-Guineasta.
Kolme neljästä ilmastoriskeille altistuvasta oppilaasta elää matalan tai alemman keskitulon maissa. Yksi eniten kärsivistä maista on Pakistan, jossa ankarat monsuunitulvat venyttivät yli 28 miljoonan oppilaan koulunaloitusta elokuussa. Myös Egyptissä yli 28 miljoonan oppilaan koulunkäynti kärsi, kun koulut suljettiin hiekka- ja pölymyrskyn vuoksi maanlaajuisesti yhdeksi päiväksi huhtikuussa.
Lasten oikeus oppimiseen tulee suojata
Koulunkäynti häiriintyi useita kertoja vuoden aikana 40 maassa. Esimerkiksi Madagaskarilla 280 000 lapsen koulunkäynti kärsi vuoden mittaan kuivuuden, trooppisten myrskyjen ja tulvien vuoksi. Espanjan Valenciassa yli 500 000 oppilasta kärsi myrskyistä maaliskuussa, ja muualla maassa äärihelteet keskeyttivät koulunkäynnin tuhansilta oppilailta touko-kesäkuussa.
Oppimisvaje ja koulupudokkuus voivat vähentää työvoiman tuottavuutta, vähentää taloudellista kasvua ja vaikeuttaa maiden kykyä vähentää köyhyyttä.
‒ Tiedämme Suomesta, miten haitallisia vaikutuksia koronapandemian aiheuttamalla ennakoimattomalla etäopetukseen siirtymisellä oli lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Tällä hetkellä miljoonien lasten koulunkäynti keskeytyy ilmastonmuutoksen vuoksi. Nyt tarvitaan rikkaiden maiden, kuten Suomen, tukea, jotta lasten oikeus koulutukseen ja oppimiseen voidaan suojata, Minna Suihkonen sanoo.
UNICEFin analyysi nostaa esiin käytännön ratkaisuja, jotka suojaavat oppimista ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Keinoja ovat esimerkiksi koulurakennusten vahvistaminen ilmastonmuutokseen liittyviä ääri-ilmiöitä kestäviksi ja oppimisen jatkumisen varmistaminen häiriötilanteissa esimerkiksi etäopetuksen avulla. Lisäksi on tärkeää kehittää ilmastoriskeihin liittyviä ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotta koulutukseen vaikuttavia ääri-ilmiöitä voidaan ennakoida paremmin.
