UNICEF: Vesijärjestelmiä tuhoavat iskut ovat kolminkertaistuneet, lapset konfliktien keskellä eivät saa puhdasta vettä
UNICEFin uusi raportti osoittaa, miten vesi- ja sanitaatiojärjestelmiin kohdistuu konflikteissa yhä useammin hyökkäyksiä.
Vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä tuhonneiden iskujen määrä konflikteissa on kolminkertaistunut vuosien 2021 ja 2025 välillä. Tämä lisää lasten riskiä altistua tautiepidemioille, aliravitsemukselle ja väkivallalle, kertoo UNICEFin uusi raportti Water Under Fire Volume 4.
– Hyökkäykset riistävät lapsilta turvallisen juomaveden. Humanitaariset työntekijät tekevät parhaansa taatakseen vedensaannin. Korjaukset eivät kuitenkaan voi korvata sitä, että vesijärjestelmiä on suojeltava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti, sanoo UNICEFin pääjohtaja Catherine Russell.
Raportissa kuvataan seitsemän eri tapaa, joilla vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä vastaan hyökätään. Ne vaihtelevat iskuista puhdistuslaitoksiin ja vesilähteisiin aina vedenpuhdistukseen tarvittavien varaosien ja kemikaalien saatavuuden rajoittamiseen.
Burkina Fasossa yli 145 vesipistettä tuhottiin hyökkäyksissä vuosina 2020–2025 katkaisten vedensaannin 830 000 ihmiseltä, joista yli puolet oli lapsia. Lokakuun 2023 jälkeen Gazassa yli 130 00 metriä jätevesiputkia on vaurioitunut ja käsittelemätöntä jätevettä on johdettu Välimereen tai väliaikaisille säilytysalueille.
UNICEFin uusi raportti osoittaa myös, että vedensaanti voidaan katkaista, vaikka putket ja pumput olisivat ehjiä. Esimerkiksi Ukrainassa energiainfrastruktuuria vahingoittaneet hyökkäykset ovat jättäneet miljoonia lapsia ilman säännöllistä sähkön-, lämmön- ja vedenjakelua. Irakissa marraskuussa 2025 tapahtunut drooni-isku kaasukentälle vähensi Kurdistanin alueen sähköntuotantoa 80 prosentilla, minkä vuoksi viranomaisten oli säännösteltävä sähköä vesihankkeiden, sairaaloiden ja kaupunkien välillä.
Kyse ei ole vain juomavedestä.
Ilman puhdasta vettä terveyspalveluissa ei voida steriloida laitteita, taata turvallisia synnytyksiä tai valmistaa ravintoa aliravittujen lasten hoitoon. Likaisen veden aiheuttama toistuva ripuli estää ravintoaineiden imeytymistä ja heikentää lasten kykyä taistella infektioita vastaan.
Lapsia myös kuolee ja vammautuu vettä hakiessa, lukuisia tapauksia on dokumentoitu esimerkiksi Gazassa. Paikoissa, joissa vettä on haettava kodin ulkopuolelta, työn tekevät 70 prosentissa kotitalouksista tytöt tai naiset. Pitkät ja vaaralliset matkat kasvattavat riskiä seksuaaliseen väkivaltaan ja vievät aikaa koulunkäynniltä.
Raportissa kuvataan myös humanitaarista työtä tilanteen helpottamiseksi. Afganistanissa noin 65 prosenttia UNICEFin tukemista vesijärjestelmistä toimii nyt aurinkoenergialla, mikä vähentää riippuvuutta polttoaineesta ja kansallisesta sähköverkosta. Monilla alueilla koulutetaan paikallisia mekaanikkoja, varastoidaan varaosia ja rakennetaan pienempiä paikallisia järjestelmiä, jotta yksi isku ei pysty tuhoamaan koko toimitusketjua.
Humanitaarinen työ on vaarassa rahoitusleikkauksien vuoksi. 137,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista vesi-, hygienia- ja sanitaatiotukea, mutta vain 26 prosenttia tästä työstä vuodelle 2026 on rahoitettu.
UNICEFin tuottaman analyysin mukaan Suomen valtion humanitaarisesta rahoituksesta lapsille kohdistuu vain 14 prosenttia. Suomen UNICEF esittää suosituksissaan, että puolet humanitaarisesta rahoituksesta tulisi olla lapsille kohdennettua.
Tustustu Suomen UNICEFin suosituksiin
