Näkökulma: Vuosi vaaleihin – kuka muistaisi lapset?
Vuoden päästä järjestettäviin eduskuntavaaleihin valmistaudutaan tilanteessa, jossa rahaa ei ole ja lasten tulevaisuususko on koetuksella. Lasten huomioiminen vaaleissa on ensisijaisen tärkeää.
Historiallisen suuri määrä lapsia, joka viides lapsi maailmassa, elää konfliktialueilla. Lähes puolet maailman lapsista asuu maissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset asettavat heidät vaaraan. Hyvä kehitys maailman lasten tilassa on pysähtynyt, ja se lisää globaalia epävakautta.
Suomessa lapsiperheköyhyys lisääntyy ja syvenee. Nuorten tulevaisuususko on laskenut lyhyessä ajassa merkittävästi, ja sen pitäisi olla hälytysmerkki kaikille suomalaisille päättäjille.
Eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa on kaikessa poliittisessa päätöksenteossa ensisijaista huomioida lapsen etu.
Yhteiskunta, jossa lapset voivat hyvin ja uskovat tulevaisuuteen, on vakaampi, turvallisempi ja kestävämpi. Yhteiskunta, jossa tämä usko murenee, maksaa siitä hinnan myöhemmin.
Suomen UNICEFin suositukset eduskuntavaaleihin ottavat konkreettisesti kantaa siihen, miten sekä Suomen että maailman lasten usko parempaan tulevaisuuteen säilytetään.
Lapsen oikeudet eivät näy kansainvälisessä politiikassa
Suomen valtio on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka velvoittaa valtioita turvaamaan lapsen oikeudet kaikissa olosuhteissa, kaikkialla maailmassa. Lasten kärsimys konflikteissa on ennätyksellisellä tasolla. Vallitsevassa maailmantilanteessa Suomen tulee profiloitua lapsen oikeuksien edelläkävijämaana ja -edistäjänä kehityspolitiikassaan ja -rahoituksessaan sekä osana kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaansa.
Lapsia ei mainita Suomen nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Lapsen oikeuksien priorisointi konfliktinratkaisussa edistää kestävää rauhaa ja kehitystä, ja sitä kautta myös Suomen omia turvallisuuspoliittisia tavoitteita.
Maailman lapsille ilmastokriisi on todellisuutta
Vaaleihin kurkottavissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan siitä, kuinka meidän on katsottava pidemmälle, luotava kasvua ja vakautta pitkäkestoisesti. Tulevaisuuden keskeiset rakentajat eli lapset ja nuoret eivät tule keskustelussa mainituiksi.
Ilmastonmuutos huolettaa nuoria ja syystä. Kuolleella planeetalla ei ole talouskasvua tai lasten kouluja ja harrastuksia. Nuorten luottamusta tulevaan tulee rakentaa niin, että heille tärkeät aiheet nousevat keskusteluun ja ratkaisuja ja visioita polttaviin ongelmiin tuodaan esiin.
Vihreä siirtymä on välttämätön lapsen oikeuksien suojelemiseksi, ja jokaisella valtiolla on velvollisuus tehdä riittäviä ja ripeitä ilmastotoimia lapsen oikeuksien turvaamiseksi. Samaan aikaan vihreän siirtymän toimet voivat vaikuttaa osaan lapsista negatiivisesti, mikäli toimien lapsivaikutuksiin ei kiinnitetä huomiota. Lasten tarpeet ja näkemykset on huomioitava Suomen kaikessa ilmasto- ja luontopolitiikassa.
Lapsiperheköyhyys puolitettava Suomessa
Suomessa lasten hyvinvointi heikkenee nopeammin kuin vuosikymmeniin. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten määrä on kasvanut. Perheiden varat eivät riitä asumiskuluihin, ruokaan tai harrastuksiin. Syventyvä köyhyys aiheuttaa lapsille kokemuksen ulkopuolisuudesta, mielenterveyshaasteita sekä heikkoa uskoa tulevaisuuteen. Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. Erityisen haitallista on pitkittynyt köyhyys.
Tutkimusten mukaan kattava sosiaaliturva on Suomessa tärkeä keino suojella lapsia köyhyydeltä. Nyt sosiaaliturvan leikkaukset, työttömyys ja palvelujen supistuminen kasautuvat samoille perheille ja uhkaavat syöstä haavoittuvimmassa tilanteessa elävät lapset pitkäaikaiseen huono-osaisuuteen.
Tulevan hallituksen tulisi ottaa tavoitteekseen kasvavan lapsiperheköyhyyden pysäyttäminen ja puolittaminen.
Parempi huominen eduskuntavaaleissa
Lasten arjessa näkyvät kriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja kasvavan eriarvoisuuden, vaikutukset. Mutta lapsille nämä eivät ole abstrakteja ilmiöitä, vaan niillä on suora vaikutus tulevaisuususkoon.
Politiikassa puhutaan investoinneista tulevaisuuteen. Silti samaan aikaan on tehty päätöksiä, jotka kasvattavat lapsiperheköyhyyttä tai sivuuttavat lasten näkökulman kokonaan. Lapsiin panostaminen ei ole retorinen valinta, vaan se on konkreettinen mittari sille, kuinka vakavasti tulevaisuus otetaan.
Palautetaan vaaleissa lasten usko siihen, että huominen voi olla parempi kuin tämä päivä.
Kirjoittajat
