Näkökulma: Jokaisen YK:n ilmastokokouksen päättäjän pitäisi katsoa lasta silmiin
Turkin Antalyassa tehdään päätöksiä, jotka määrittävät lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Silti lapsista puhutaan ilmastokokouksissa liian vähän.
Turkin Antalyassa järjestettävän ilmastokokouksen on määrä olla toimeenpanon kokous. Kokouksen järjestäjien Turkin ja Australian viesti on, että on aika siirtyä puheista tekoihin. Tekoja tarvitsevat erityisesti maailman lapset, sillä ilmastonmuutoksen seuraukset tappavat, sairastuttavat ja nälkiinnyttävät lapsia jo nyt ja riistävät heiltä koulutuksen.
Jo nyt yli miljardi lasta altistuu kolmelle yhtäaikaiselle ilmastokriisille, kuten kuivuudelle, helleaalloille ja hirmumyrskyille. Vuonna 2025 yli 170 miljoonan lapsen koulunkäynti keskeytyi ilmastokriisien vuoksi.
Ilmaston lämpeneminen etenee yhä nopeammin, ja 1,5 asteen rajan ylittyminen ainakin tilapäisesti on jo varmaa. Kuumeneminen näkyy Euroopassakin helteinä, tulvina ja metsäpaloina. Samalla tutkijat varoittavat ilmaston keikahduspisteistä. Yksi Suomen kannalta huolestuttavimmista liittyy Atlantin merivirtoja säätelevään AMOC-kiertoliikkeeseen, jonka romahtaminen tekisi talvistamme hyytävän kylmiä.
Ilmastonmuutos on jo nyt mitä suurimmassa määrin turvallisuusuhka.
Ilmastokriisien moukaroidessa maailmaa lapset ovat etulinjassa, sillä he ovat keholtaan ja mieleltään aikuisia hauraampia. Lisäksi ilmastonmuutos vaarantaa terveydenhuollon, puhtaan veden tarjonnan, koulutuksen ja muiden lapsille äärimmäisen tärkeiden peruspalvelujen toimivuuden.
Lasten elämän ja hyvinvoinnin turvaamisen tulisikin olla kokouksen tärkeimpiä tavoitteita, ja lapset tulisi huomioida kaikessa kokouksen päätöksenteossa.
Millaisia päätöksiä lapset huomioiva ilmastokokous sitten tekisi?
Fossiilisista polttoaineista päätettäisiin luopua rivakasti ja oikeudenmukaisesti, lapsen oikeudet turvaten. Ilmastokasvatusta ja lasten ja nuorten osallistumista ilmastopäätöksentekoon ja -toimiin vahvistettaisiin. Lisäksi lapsia suojeleviin sopeutumistoimiin päätettäisiin ohjata huomattavasti nykyistä enemmän rahaa.
Suomi voi osana EU:ta vaikuttaa siihen, muistetaanko lapset YK:n ilmastoneuvotteluissa vai ei.
Lapsiin vaikuttavia ilmastopäätöksiä tehdään myös Suomessa. Suurin valta on päättäjillä, mutta pian on käsillä vaalit, joissa me kaikki pääsemme vaikuttamaan: Toteutammeko päättäväisesti vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen edellyttämät toimet, kuulemmeko lapsia ja nuoria, arvioimmeko ilmastopäätösten vaikutukset lapsiin ja hoidammeko osuutemme köyhempien maiden lasten suojelemisesta ilmastorahoituksen avulla?
Tuntuuko vaikealta? Katso lasta silmiin, niin löydät motivaation.
Kirjoittajat
