Siirry sisältöön

Näin voit tukea lapsen liikunnallista elämäntapaa

Vain neljännes lapsista Suomessa liikkuu suositusten mukaan eli noin tunnin päivässä. UNICEFin vinkkien avulla voit innostaa itsellesi läheistä lasta liikkumaan.

Artikkeli
Maija Puska
Maija Puska
Joukko koululaisia juksee metsätiellä.
© UNICEF Nepal/2024/Marttinen

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Liikunta tukee muun muassa lasten mielen hyvinvointia ja oppimista. 

Lapsen liikunnallinen elämäntapa ei kuitenkaan synny itsestään – se rakentuu pienistä teoista ja aikuisen läsnäolosta. Näiden vinkkiemme avulla kuka tahansa aikuinen voi tukea itselleen läheisen lapsen liikkumista arjessa. 

1. Toimi esimerkkinä

Lapset oppivat toimintatapoja seuraamalla aikuisia. Kun liikkuminen näkyy omassa arjessasi – kävelyinä, pyöräilynä, ulkoiluna tai yhteisinä hetkinä – sinulle läheinen lapsi oppii, että liikkuminen on luonnollinen ja myönteinen osa elämää. 

Lapset ja nuoret toivovat tavallista läsnäoloa ja yhteistä tekemistä heille tärkeiden aikuisten kanssa.

Erika Turunen

- UNICEFin lapsiystävällinen kunta -työssä kerättyjen lapsen näkemyksen perusteella lapset ja nuoret toivovat tavallista läsnäoloa ja yhteistä tekemistä heille tärkeiden aikuisten kanssa. Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Erika Turunen painottaa. 

2. Mahdollista ja rohkaise

Lapsen kiinnostus liikkumista kohtaan syntyy usein mahdollisuuksista. Aikuinen voi järjestää aikaa ja tilaa liikkumiselle: viedä ulos, ilmoittaa harrastuksiin, kuljettaa treeneihin tai kannustaa leikkiin pihalla ja lähiluonnossa. 

Ympäristö, jossa on riittävän vähän liikennettä ja muita fyysisiä vaaroja, tukee lapsen vapaata liikkumista. Lapsella tulee lisäksi olla tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä ulkona vaihtelevassa ja haasteellisessa fyysisessä ympäristössä sekä luonnossa.  

Lapsi ei aina tarvitse liikkumiseen seuraa. Riittää, että hän tarvittaessa pääsee tukea tarjoavien aikuisten luokse. 

- YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa painotetaan, että riski kuuluu osaksi leikkiä ja liikettä. Tällä hetkellä monet aikuiset ovat huolissaan lasten turvallisuudesta ja estävät siksi lasten vapaan liikkumisen. Leikissä ja liikunnassa kuitenkin sattuu ja tapahtuu ja niin kuuluukin olla, se ei ole kenenkään syy, Turunen sanoo. 

3. Tee liikkumisesta hauskaa

Myönteinen ilmapiiri lisää lapsen motivaatiota liikkua. Liikkumisen ei tarvitse olla tavoitteellista suorittamista tai kilpailua. Leikki, ilo ja yhdessä tekeminen ovat tärkeämpiä kuin taidot tai tulokset. 

- Valitettavan monen lapsen kohdalla liikuntaharrastus on velvollisuus, ei oikeus. Ohjatun toiminnan lisäksi on tärkeää järjestää lapselle aikaa omaehtoiseen leikkiin ja luovaan toimintaan, Turunen sanoo. 

Kun liikkuminen tuntuu mukavalta, lapsi haluaa palata sen pariin yhä uudelleen. 

- YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa, että leikin keskeisiä piirteitä ovat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Tämä kuitenkin unohtuu silloin, kun lasten liikunta ja harrastaminen muuttuu liian vakavaksi. 

4. Huomaa arjen pienet liikkumisen mahdollisuudet

Liikkuminen ei aina tarkoita urheilua. Pihaleikit, koulumatkat, yhteiset siivoushetket ja retket luontoon ovat kaikki arvokasta liikkumista. Arjessa kertyvä liike on usein lapselle luontevinta. 

Meidän aikuisten on etsittävä ja vaadittava lapsille tilaa liikkua.

Erika Turunen

- Useat tutkimukset osoittavat lasten elintilan kaventuneen. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat pienentyvät ja yksipuolistuvat. Pitenevät koulumatkat heikentävät mahdollisuutta kulkea kouluun omatoimisesti kävellen tai pyöräillen. Meidän aikuisten on etsittävä ja vaadittava lapsille tilaa liikkua, Turunen kuvailee. 

Kaikki liike lasketaan: pulkkamäki, koiralenkit, puissa kiipeily, kotityöt. Aikuinen voi tehdä liikkumisesta luontevan osan arkea. 

5. Auta lasta löytämään itselleen sopivat tavat liikkua

Jokainen lapsi on erilainen. Toista innostaa joukkueurheilu, toista rauhallinen liikkuminen tai omaehtoinen leikki.  

Liikunnallinen elämäntapa ei synny pakolla – se kasvaa turvallisessa, myönteisessä ja kannustavassa arjessa, jossa aikuinen kulkee lapsen rinnalla. 

Kuuntele, kannusta ja ole tukena myös silloin, kun liikkuminen tuntuu lapsesta vaikealta. Tärkeintä on, että lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi ja kannustetuksi omana itsenään. 

Julkaistu 23.4.2026