Näin puhut lapselle demokratiasta – viisi vinkkiä kasvattajalle
Demokratia voi tuntua vaikealta käsitteeltä, mutta lasten arjessa se tarkoittaa konkreettisia asioita: kuulluksi tulemista, yhteisten sääntöjen sopimista ja mahdollisuuksia vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, osallistuvia yhteiskunnan jäseniä, jotka ymmärtävät, että jokaisen mielipiteellä on merkitystä.
Parasta demokratiakasvatusta lapselle on arki, jossa hän tulee kuulluksi, saa harjoitella vastuullista päätöksentekoa ja oppii kunnioittamaan myös muiden näkemyksiä. Kun lapsi kokee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, hän oppii vähitellen myös osallistumaan yhteiskuntaan.
Keskustele demokratiaan liittyvistä teemoista itsellesi läheisen lapsen kanssa näiden vinkkiemme avulla.
1. Anna lapsen harjoitella päätöksentekoa
Pienikin lapsi voi osallistua arkiseen päätöksentekoon. Voitte yhdessä päättää viikonloppuisesta retkikohteesta, iltasadusta tai perheen yhteisestä tekemisestä. Samalla lapsi oppii, että mielipiteitä voi ilmaista ja että päätöksiä tehdään usein keskustelemalla.
Vanhemman lapsen kanssa voi pohtia myös sitä, miten päätös tehdään silloin, kun kaikki eivät saa tahtoaan läpi. Tämä auttaa ymmärtämään enemmistöpäätösten ideaa ja sitä, että kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, vaikka lopputulos ei aina miellyttäisi kaikkia.
Osallisuuden kokemukset ovat tärkeä osa demokratiataitojen kehittymistä.
2. Harjoitelkaa kuuntelemista ja etsikää yhteisiä ratkaisuja
Kaikki ihmiset eivät ajattele samalla tavalla, eikä tarvitsekaan. On kuitenkin tärkeää, ettei loukkaa toisen oikeuksia, kun kertoo mielipiteensä. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Jos lapsi riitelee sisaruksensa tai kaverinsa kanssa tai perheessä ollaan eri mieltä esimerkiksi siitä, mitä viikonloppuna tehdään, tilanteita voi hyödyntää demokratiakasvatuksessa.
Voit kysyä lapselta:
- Miksi ajattelet noin?
- Miksi toinen voi olla eri mieltä?
- Löytyisikö ratkaisu, jossa molempien toiveet huomioidaan?
Demokratiaan kuuluu kyky kuunnella muita ja etsiä yhteisiä ratkaisuja.
3. Osoita, miten erilaiset päätökset vaikuttavat lasten arkeen
Koulu, kirjasto, leikkipuistot ja harrastusmahdollisuudet ovat esimerkkejä asioista, joihin yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat.
Isomman lapsen kanssa voit pohtia, kuka näistä asioista päättää ja miten ihmiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon esimerkiksi vaalien kautta. Nuoremmalle lapselle riittää tieto siitä, että ihmiset tekevät yhdessä päätöksiä yhteisistä asioista.
Demokratiavalmiudet kasvavat, kun lapsi ymmärtää yhteyden päätösten ja oman arkensa välillä.
4. Kannusta kysymään ja arvioimaan tietoa
Demokratiassa jokaisella on oikeus saada tietoa ja muodostaa omia näkemyksiään.
Kun lapsi kohtaa uutisia, videoita tai somesisältöjä, keskustelkaa yhdessä siitä, kuka tiedon on tuottanut ja voiko siihen luottaa.
Voit kysyä lapselta:
- Kuka tämän on tehnyt?
- Mistä tieto on peräisin?
- Voisiko asiasta olla myös toisenlaisia näkemyksiä?
Jos lapsi kertoo kuulleensa koulussa tai somessa jonkin yllättävän väitteen, etsikää tietoa yhdessä. Näin lapsi oppii, ettei kaikkea tarvitse uskoa heti, vaan asioita voi tutkia ja tarkistaa.
Kysymysten esittäminen ja kriittinen ajattelu ovat tärkeitä kansalaistaitoja.
5. Muistuta, että jokainen voi vaikuttaa
Moni lapsi ajattelee, ettei hänen mielipiteellään ole merkitystä. Muistuta, että jokaisella lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Vaikuttaminen ei ala vasta aikuisena. Pienikin lapsi voi vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja yhteisöönsä.
Kannusta lasta kertomaan mielipiteensä esimerkiksi koulun oppilaskuntavaaleissa, harrastusryhmän yhteisissä keskusteluissa tai perhekokouksessa. Jos lähileikkipuisto kaipaa korjausta tai koulumatka tuntuu turvattomalta, voitte yhdessä pohtia, kenelle asiasta voisi kertoa.
Kun lapsi huomaa, että hänen ajatuksensa voivat johtaa muutoksiin, syntyy kokemus osallisuudesta.
