Lapsille hyvä kaupunki on kaikille hyvä kaupunki – Näin Hämeenlinna rakensi tiensä lapsiystävälliseksi kunnaksi
Hämeenlinna on edelläkävijä lapsiystävällisen kunta -työn kehittämisessä Suomessa. Kaupunki aloitti tiiviin yhteistyön UNICEFin kanssa 2010-luvun alussa. Nykyään lapsiystävällisyys on tärkeä osa kaupungin brändiä.
Lapsiystävällinen kunta -työ sai Suomessa alkunsa Hämeenlinnan kaupungin ja UNICEFin yhteistyöstä.
Kipinä kehittämistyölle syttyi vuonna 2012, kun Hämeenlinna toimi UNICEFin yhteistyökaupunkina. Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä muistaa hetken, josta idea lähti liikkeelle:
- Suomen UNICEFin Inka Hetemäki tuli luokseni ja ehdotti, että aletaan kehittää UNICEFin Child Friendly City -mallia Suomessa. Sanoin heti, että kyllä, mutta sen pitää olla Lapsiystävällinen kunta -malli, sillä Suomessa on niin paljon kuntia.
Ajatus sai nopeasti tuulta alleen. Kaupungin johto suhtautui aloitteeseen myönteisesti ja mukaan saatiin laaja joukko toimijoita eri puolilta organisaatiota. Tavoitteeksi asetettiin ensimmäisen lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen saavuttaminen.
2010-luvun alussa, kun kaupungissa päätettiin lähteä soveltamaan.
Verkostot loivat pohjan
Keskeisessä roolissa Hämeenlinnan Lapsiystävällinen kunta -työn alkumetreillä oli myös kaupungin nuorisotyön päällikkö Mervi Hiltunen.
- Hämeenlinnan UNICEF-kaupunkivuoden aikana kiersin tapahtumissa ja loin verkostoja, joista oli valtavasti hyötyä, kun sitten aloitimme Lapsiystävällinen kunta -työn. Ihmiset tunsivat minut, ja yhteistyö lähti sujuvasti liikkeelle, Hiltunen kertoo.
Työ ei kuitenkaan jäänyt hallinnon tasolle. Jo varhaisessa vaiheessa Hämeenlinnassa ymmärrettiin, että lapsiystävällisyyttä täytyy rakentaa yhdessä kuntalaisten kanssa.
Osallisuus ei toteudu sähköposteja lähettelemällä, se vaatii kasvokkaisia kohtaamisia
Mervi Hiltunen
- Näitä asioita ei voi miettiä vain virastoissa. Lapset ja nuoret, ja myös muut kuntalaiset, täytyy ottaa mukaan kehittämistyöhön. Yhdessä voidaan pohtia, millainen on hyvä ympäristö ja mitkä palvelut ovat tärkeimpiä lasten näkökulmasta, Hiltunen korostaa.
Vuonna 2013 Hämeenlinnan kaupunki sai tavoitteensa mukaisesti UNICEFilta Suomen ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
Painopisteenä lasten ja nuorten osallisuus
Hämeenlinnan Lapsiystävällisen kunta -työn keskiössä on alusta lähtien ollut lasten ja nuorten osallisuus – eikä vain periaatteena, vaan käytännön toimintamallina.
- Osallisuus on ollut Lapsiystävällinen kunta -työmme painopiste alusta asti. Eikä osallisuus toteudu sähköposteja lähettelemällä, se vaatii kasvokkaisia kohtaamisia, Hiltunen sanoo.
Heti Lapsiystävällinen kunta -työnsä alusta lähtien kaupunki panosti myös rakenteisiin: käyttöön otettiin muun muassa osallisuuskoordinaattorin tehtävä, ja lasten näkökulma sisällytettiin systemaattisesti kaupungin päätöksentekoon ja työntekijöiden perehdytykseen.
Työ oli alusta lähtien myös konkreettista. Esimerkiksi kaupunkirakentamisessa lapsia ja nuoria otettiin mukaan suunnitteluun.
- On hienoa, kun nykyään monet aikuiset hämeenlinnalaiset voivat kulkea vaikkapa urheilukentän ohi ja sanoa “Minä olin lapsena mukana suunnittelemassa tuota”, Rimpelä kuvailee.
Alkuvaiheen haasteista vahvuudeksi
Työn alku ei kuitenkaan ollut täysin kivuton. Hämeenlinnan Lapsiystävällisyydestä on vuosien varrella käyty julkista keskustelua myös haastavien päätösten yhteydessä, kuten silloin, kun kouluverkkoon on tehty muutoksia.
Ei ole keneltäkään pois, että panostamme lapsiin ja nuoriin
Mervi Hiltunen
– Aluksi Hämeenlinnan Lapsiystävällinen kunta -työtä myös kritisoitiin, ja se herätti keskustelua, Rimpelä kertoo.
Vähitellen ajattelu kuitenkin muuttui. Lapsiystävällisyys alettiin nähdä kehittämisen välineenä ja vahvuutena.
– Nykyään se on olennainen osa Hämeenlinnan brändiä. Se näkyy myös strategiassa: haluamme olla houkutteleva kaupunki lapsiperheille, Rimpelä sanoo.
Työn aikana vahvistui myös keskeinen oivallus:
– Lapsille hyvä kaupunki on kaikille hyvä kaupunki, Rimpelä tiivistää.
Esimerkiksi turvalliset kulkuväylät, hyvä valaistus ja toimivat palvelut hyödyttävät kaikkia kuntalaisia.
– Ei ole keneltäkään pois, että panostamme lapsiin ja nuoriin, Hiltunen sanoo.
– Lasten ja nuorten palvelut ja niiden kustannukset ovat investointi eivätkä kuluerä, Rimpelä muistuttaa.
Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä
Nykyään Lapsiystävällinen kunta -työ ja lasten ja nuorten osallisuus ovat juurtuneet osaksi Hämeenlinnan kaupungin rakenteita. Lasten ja nuorten näkemyksiä hyödynnetään aktiivisesti esimerkiksi kaupungin strategiatyössä.
Kun lasten lainauksia esittää aikuisille, ne pysäyttävät. Esimerkiksi: “turvallisuus on sitä, ettei kukaan kiusaa eikä pure”.
Markku Rimpelä
Lapsiystävällinen kunta -työ on jatkuvaa kehittämistyötä, ja lasten näkemykset muistuttavat kaupungin päättäjiä ja viranhaltijoita siitä, kenelle kehittämistyötä tehdään.
– Olemme keränneet esimerkiksi varhaiskasvatusikäisiltä lapsilta näkemyksiä siitä, mitä turvallisuus tarkoittaa. Kun lasten lainauksia esittää aikuisille, ne pysäyttävät. Esimerkiksi: “turvallisuus on sitä, ettei kukaan kiusaa eikä pure”, Rimpelä kertoo.
Sekä Markku Rimpelä että Mervi Hiltunen ajattelevat, että Lapsiystävällinen kunta -työ vaatii kaupungilta sitoutumista ja tuo mukanaan paljon vastuuta.
– Lapsiystävällinen kunta -työssä on tärkeää lähteä liikkeelle käytännön teoista, luoda mahdollisuuksia osallistua ja huolehtia, että työlle on vastuuhenkilö. Lisäksi täytyy seurata aikaa ja miettiä, mitkä ovat sellaiset kohdat, joihin juuri nyt pitää panostaa. Pitkäjänteisyys ja sitoutuneisuus ovat avainasemassa, Hiltunen summaa.
Hämeenlinnan kokemus osoittaa, että lapsiystävällisyys ei synny yksittäisillä teoilla, vaan yhteisellä työllä, joka muuttaa ajattelutapoja ja rakenteita – ja lopulta koko kunnan toimintakulttuuria.
Lue lisää Hämeenlinnan kaupungin lapsiystävällisyydestä.
Lue lisää Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -työstä.
