Lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvikseen moninaisia opettajia
Vain harva maahanmuuttotaustainen lapsi kohtaa suomalaisessa koulussa opettajan, jonka tausta muistuttaa omaa. Mitä moninaisempi opettajakunta voisi merkitä lapsille?


Suomen koulujen oppilaat tulevat yhä moninaisimmista taustoista. Varsinkin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Vantaalla, maahanmuuttotaustaisten oppilaiden määrä kasvaa.
Suomen opettajakunta sen sijaan muuttuu huomattavasti hitaammin. Uuden tutkimustiedon mukaan 98 % Suomen opettajista tulee kahden Suomessa syntyneen huoltajan perheestä.
- On tärkeää, että jokainen lapsi voi nähdä koulussa aikuisia, joihin pystyy samaistumaan. Kun opettajakunta heijastaa paremmin yhteiskunnan moninaisuutta, yhä useampi lapsi voi kokea kuuluvansa kouluun ja yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä, Suomen UNICEFin kansalaisvaikuttamisen päällikkö Johanna Laaja sanoo.
Miksi maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät päädy opettajiksi?
Samah Al-Hethaf on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän työskentelee suomen kielen kouluttajana Tampereella. Al-Hethaf on kotoisin Irakista ja uskoo, ettei maahanmuuttotaustaisten nuorten vähäiselle hakeutumiselle opettajankoulutukseen ole yhtä yksittäistä syytä.
- Kyse voi olla siitä, millaisia ammatteja nuorille esitetään mahdollisina tulevaisuuden ammatteina, mutta myös siitä, millaisia odotuksia perheellä on, Al-Hethaf kertoo.
Hänen mukaansa kaikissa perheissä opettajan ammattia ei välttämättä osata arvostaa.
- Esimerkiksi Irakista kotoisin olevat vanhemmat kannustavat usein lastaan opiskelemaan lääkäriksi tai insinööriksi, koska ne ovat Irakissa arvostettuja ammatteja.
- Yksikin kannustava lause voi auttaa oppilasta uskomaan itseensä, Samah Al-Hethaf sanoo. Al-Hethaf korostaa myös yksilöllisen opinto-ohjauksen merkitystä. Pelkkä tieto eri koulutusvaihtoehdoista ei riitä.
- Minusta hyvä ohjaus tarkoittaa sitä, että nuoren kanssa istutaan rauhassa alas ja mietitään yhdessä hänen tulevaisuuttaan. Maahanmuuttotaustainen nuori voi tarvita tällaista konkreettista ohjausta tavallista enemmän, Al-Hethaf kuvailee.
- Kaikilla perheillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, eri koulutuspoluista tai siitä, millaisia mahdollisuuksia eri ainevalinnat avaavat. Silloin koulun antaman ohjauksen merkitys korostuu.
- On myös tärkeää, ettei oppilaan tuen tarvetta arvioida vain hänen kielitaitonsa perusteella. Jos nuori puhuu suomea hyvin tai jopa erinomaisesti, saatetaan helposti ajatella, että hän osaa myös itse suunnitella koulutuspolkunsa ja tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, Al-Hethaf sanoo.
Polku opettajaksi ei ole aina suoraviivainen
Myös Zahra Al Take on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hän työskentelee luokanopettajana Vantaalla. Kun hän valmistui ammattiinsa kymmenen vuotta sitten, hän ajatteli maahanmuuttotaustaisena opettajana olevansa tienraivaaja.
Tuore tieto siitä, kuinka vähän Suomessa edelleen on maahanmuuttotaustaisia opettajia, tuntuu hänestä pysäyttävältä.
- Kymmenen vuotta on pitkä aika. Olisin toivonut, että tässä ajassa olisimme kulkeneet hieman pidemmälle. On tärkeää, mitä lapset näkevät ympärillään ja millaisia mahdollisuuksia he oppivat itselleen kuvittelemaan, Al Take sanoo.
- Oppilaat kiinnostuvat nimestäni, kielestäni tai taustastani ja alkavat kertoa omasta perheestään ja omasta kielestään, Zahra Al Take kertoo.Al Taken oma polku opettajaksi ei ollut suoraviivainen.
- Olin oppilas, jolla oli paljon haasteita. Minulla oli oppimisvaikeuksia ja lukivaikeutta, ja tarvitsin tukea lähes kaikissa oppiaineissa. Koulu ei todellakaan ollut se paikka, jossa kuvittelin jonain päivänä työskenteleväni, Al Take kertoo.
- Sitten menin kymppiluokalle ja kohtasin opettajan nimeltä Tuula Sipilä. Hän ymmärsi minua, tuki minua, ja ennen kaikkea uskoi minuun.
- Sen vuoden aikana jokin muuttui. Aloin vähitellen nähdä itsessäni mahdollisuuksia. Aloin ajatella, että ehkä minäkin pystyn, Al Take kuvailee.
- Tutkimusten mukaan opettajien tuki ja myönteinen opettaja-oppilassuhde ja koulun kyky arvostaa moninaisuutta ovat keskeisiä kouluun kuulumisen tunteen rakentajia maahanmuuttotaustaisille nuorille, Laaja toteaa.
- Kymppiluokan jälkeen ajattelin, että jos yksi aikuinen voi saada minut näkemään itsessäni jotain sellaista, mitä en itse vielä nähnyt, haluan joskus olla se aikuinen jollekin toiselle. Se oli tärkein syy sille, miksi lähdin opiskelemaan opettajaksi, Al Take kertoo.
Moninainen opettajakunta vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan koulutuksen tulee edistää kunnioitusta lapsen omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja kohtaan. Samalla lapsilla on oikeus kasvaa yhteiskunnassa, jossa opitaan arvostamaan myös erilaisia kulttuureita, katsomuksia ja taustoja.
Lisäksi sopimus velvoittaa takaamaan oikeudet kaikille lapsille ilman syrjintää esimerkiksi kielen, uskonnon tai etnisen tai sosiaalisen alkuperän perusteella.
Moninaisuus ei siis ole lapsen oikeuksien näkökulmasta haaste, vaan osa yhdenvertaista ja demokraattista yhteiskuntaa.
- Kun lapsi kohtaa koulussa erilaisista kieli-, kulttuuri- ja elämäntaustoista tulevia opettajia, hän saa viestin siitä, että yhteiskunnassa on tilaa monenlaisille ihmisille. Samalla lapsi voi nähdä oman taustansa arvostettuna osana kouluyhteisöä, Laaja sanoo.
- Tiedän, miltä tuntuu olla nuori ja yrittää rakentaa omaa paikkaansa maailmassa silloin, kun kaikki ympärillä eivät ymmärrä omaa kokemusta. Siksi haluan olla oppilaille turvallinen aikuinen, jonka luokse voi tulla ilman pelkoa siitä, että tulee heti tuomituksi, lokeroiduksi tai nähdyksi jonkin ennakkoluulon kautta, Al Take kertoo.
Samah Al-Hethafin mukaan moninaisempi opettajakunta saattaisi vaikuttaa myös mahaanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten uravalintoihin.
- Kun lapset näkevät erilaisista taustoista tulevia opettajia, he saavat viestin siitä, että opettajuus kuuluu kaikille, Al-Hethaf sanoo.
- Kun opettajakunta moninaistuu, yhä useampi lapsi ja nuori voi nähdä itsensä tulevaisuuden opettajana, rehtorina, tutkijana tai päättäjänä. Siksi kysymys ei ole vain opettajista, vaan lasten yhdenvertaisista mahdollisuuksista rakentaa omaa tulevaisuuttaan, Laaja toteaa.
Miksi moninainen opettajakunta on tärkeä lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta?
- Moninaiset opettajat voivat vahvistaa oppilaiden kuulumisen tunnetta koulussa, millä on yhteys lasten oppimiseen.
- Samaistuttavat roolimallit voivat lisätä uskoa omiin mahdollisuuksiin ja koulutuspolkuihin.
- Moninainen opettajakunta hyödyttää kaikkia oppilaita lisäämällä ymmärrystä erilaisista taustoista ja elämäntilanteista ja auttaa rakentamaan yhdenvertaisempaa ja osallistavampaa koulukulttuuria sekä edistää lapsen oikeutta kehittää omaa kulttuuri-identiteettiä, kieltä ja arvoja.
- Lue lisää kansainvälistä tutkimusta aiheesta
- Lue lisää UNICEFin koulutustyöstä
- UNICEFin materiaalit opettajille


