Lapsen oikeuksien tulee näkyä kuntien ja hyvinvointialueiden strategiatyössä

Kansallisen lapsistrategian, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuoreen Kärjessä vai katveessa? Lapset ja nuoret kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa ja strategiatyössä -selvityksen mukaan enemmistö päättäjistä kokee, että lapset on huomioitu riittävästi kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa.

Samaan aikaan vain 7 % päättäjistä oli sitä mieltä, että lapsia on kuultu strategiatyön aikana säännöllisesti. Nuorten kohdalla vastaava luku oli 11 %.

On siis perusteltua kysyä: Kenen ääni kuuluu, ja kenen näkökulma painaa, kun kunnan tai hyvinvointialueen tärkeintä asiakirjaa laaditaan?

Lapsen oikeudet koskettavat kaikkia toimialoja ja arjen ratkaisuja

Nykyisellään lapsen oikeus osallisuuteen ja lapsen edun ensisijaisuus eivät siis toteudu kuntien ja hyvinvointialueiden strategioita laadittaessa. Lasten osallisuuden ja edun edistäminen vaatiikin kunnilta ja hyvinvointialueilta systemaattista työtä ja erityisosaamista.

Yksi suurimmista haasteista on se, että lapsen oikeuksia ei ymmärretä tai että niiden ajatellaan olevan vain opetuksen ja kasvatuksen toimialaa koskettava asia.

Todellisuudessa lapsen oikeudet ovat voimassa kaikilla lasten elämänalueilla. Siksi niiden tulisi ohjata kuntien ja hyvinvointialueiden eri toimialojen suunnittelu- ja kehittämistyötä. Esimerkiksi liikenneturvallisuus ja hyvin suunnitellut julkiset tilat edistävät lapsen oikeuksien toteutumista.

Lasten hyvinvointi ja lapsen oikeuksien toteutuminen ovat avaimia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen ja lasten hyvään arkeen. Siksi meidän on kuunneltava lapsia, analysoitava kuntien ja hyvinvointialueiden lapsenoikeustilanteita ja asetettava konkreettisia tavoitteita, joilla lasten hyvinvointi paranee.

Lapsiystävälliset kunnat näyttävät suuntaa

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -työssä näemme, miten osaamisen lisääntyessä ymmärrys kunnan eri toimialojen vastuusta lapsen oikeuksien edistäjinä kasvaa.

Lapsiystävälliset kunnat ovat edelläkävijöitä siinä, miten lasten hyvinvointi, lapsen oikeudet ja esim. lapsivaikutusten arviointi on huomioitu kuntien strategioissa. Nämä kunnat saavat olla ylpeitä tekemästään työstä.

Muutoksia ei kuitenkaan tehdä vuodessa, eikä kahdessa. UNICEF on tehnyt töitä kuntien kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Kansainvälinen Lapsiystävällinen kunta -työ täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Pitkäjänteisellä, konkreettisella työllä sanat ja suunnitelmat saadaan muutettua konkreettisiksi teoiksi.

Lapsille on lottovoitto asua kunnassa, joka on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa.