Fiksu päätös huomioi lapset: Miten lapsivaikutusten arviointi turvaa lapsen oikeudet?

Kunnissa päätetään esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä monista ihmisten  lähiympäristöön liittyvistä asioista, kuten puistoista ja lähiluonnosta, rakentamisesta ja liikenteestä. Nämä päätökset vaikuttavat merkittävästi lasten elämään ja hyvinvointiin. 

Lapsivaikutusten arviointi on päätösten valmistelun työkalu, joka auttaa päätöksen tekijöitä varmistamaan, että päätökset tukevat lasten oikeuksia ja hyvää elämää. 

Lapsivaikutusten arvioinnin ytimessä on kaksi kysymystä: "miten tämä pätös vaikuttaa lapsiin" ja "millainen päätös olisi lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta paras mahdollinen". 

Kun näihin kysymyksiin vastataan huolellisesti, voidaan tehdä kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja. 

Miksi lapsivaikutusten arviointi on tärkeää? 

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lainsäädännöllinen velvoite arvioida päätöstensä vaikutukset lapsiin. 

Lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka keskeinen periaate on lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen etu tulee sopimuksen mukaan ottaa huomioon ensisijaisena kaikessa lapsia koskettavassa toiminnassa. Tämä tarkoittaa, että päätöksiä tehtäessä on pyrittävä valitsemaan vaihtoehdoista se, joka toteuttaa lapsen etua parhaiten. 

Lapsivaikutusten arviointi ei siis ole erillinen lisätyö, vaan olennainen osa hyvää päätöksentekoa. Se on osa laajempaa vaikutusten ennakkoarviointia, jossa tarkastellaan päätösten vaikutuksia esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden sekä ympäristön näkökulmista. 

Mitä lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan?

Huolellisesti tehdyssä lapsivaikutusten arvioinnissa huomioidaan laajasti lasten elämään liittyviä tekijöitä. 

Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi: 

• lasten näkemyksiä ja kokemuksia 
• hyvinvointia, arkea ja elinolosuhteita 
• terveyttä ja turvallisuutta 
• koulutusta ja oppimista 
• perhesuhteita ja ihmissuhteita 
• identiteettiä ja taustaa 
• erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilannetta. 

Keskeistä on, että mahdollisen päätöksen vaikutuksia tarkastellaan erilaisten lasten näkökulmista. 

Lapsivaikutusten arviointi ei onnistu ilman, että kuullaan, mitä mieltä lapset itse ovat päätettävästä asiasta. Lasten ja nuorten näkemykset tulee selvittää ja ottaa huomioon päätöksiä tehdessä, ja lisäksi huomioida päätöksiä perusteltaessa.  

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on olennainen osa lapsen edun toteutumista. 

Miten lapsivaikutusten arviointi toteutetaan? 

Lapsivaikutusten arviointi etenee tyypillisesti kuuden vaiheen kautta: 

1. Tunnistaminen: Arvioidaan, koskeeko päätös lapsia ja tarvitaanko arviointia. 
2. Tarkastelu ja suunnittelu: Tunnistetaan alustavasti, mitä vaikutuksia päätöksellä voi olla lasten oikeuksien toteutumiseen, ja määritellään, mitä tietoa tarvitaan vaikutusten tarkempaan arviointiin. 
3. Tiedonkeruu ja lasten osallisuus: Kerätään tarvittava tieto ja lasten näkemykset. 
4. Analyysi ja punninta: Arvioidaan vaikutuksia ja punnitaan lapsen edun toteutumista eri ratkaisuvaihtoehdoissa. 
5. Dokumentointi: Kirjataan johtopäätökset ja suositukset päätöksentekoa varten. 
6. Jälkiseuranta: Tarkastellaan, toteutuivatko arvioidut vaikutukset. 

Lapsivaikutusten arviointi edistää lapsen oikeuksien toteutumista

Erilaiset päätökset voivat koskea lapsia joko suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi päätös suurentaa koulujen luokkakokoja koskee suoraan lapsia.  

Sen sijaan esimerkiksi asuntorakentamista koskevat kaavoituspäätökset voivat koskea lapsia välillisesti. Tällainen päätös ei kohdistu välittömästi esim. lasten palveluihin, mutta voi vaikuttaa lasten arjen turvallisuuteen, liikkumiseen, leikkimiseen ja vapaa-aikaan. 

Lapsivaikutusten arviointi turvaa lasten oikeuksien toteutumista molemmissa tapauksissa. Lisäksi se parantaa päätöksenteon laatua ja tietopohjaa, auttaa tunnistamaan riskejä ajoissa, lisää avoimuutta ja ehkäisee ongelmia ennakolta sen sijaan, että niitä jouduttaisiin korjaamaan myöhemmin. 

Lapsivaikutusten arviointi koskee myös taloudellisia päätöksiä. Esimerkiksi säästötoimenpiteet vaikuttavat siihen, miten lasten oikeudet toteutuvat käytännössä. Ilman lapsiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelua on riski, että päätökset lisäävät eriarvoisuutta tai heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten asemaa. 

Kyse on lasten ennakollisesta oikeusturvasta: parhaassa tapauksessa erilaisten päätösten haitalliset vaikutukset voidaan estää ennen kuin ne toteutuvat.