Aikuiset tekevät yhteiskunnan talouspäätökset, mutta mitä lapset toivovat arkeensa?

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden talouspäätökset määrittävät sen, millaiset mahdollisuudet lapsilla on hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa. 

Eri puolilla Suomea asuvat lapset ja nuoret ovat kertoneet näkemyksiään oman kuntansa lapsiystävällisyydestä. Kunnat ovat keränneet jo yli 153 000 Suomessa asuvan lapsen näkemyksiä eri aiheista osana Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -työtä. 

Lasten vastauksista nousee esiin hyvin konkreettisia asioita, joihin yhteiskunnan rahankäyttö vaikuttaa. 

1. Harrastamaan pitää päästä, vaikka perheellä olisi vähän rahaa 

Lapset toivovat enemmän edullisia ja saavutettavia harrastusmahdollisuuksia, kuten liikuntapaikkoja, ja monipuolista tekemistä. 

Viesti on yksinkertainen: harrastamaan pitäisi päästä riippumatta perheen rahatilanteesta. 

Harrastamisen pitäisi olla halvempaa, ei ole varaa. 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa  
mukana olevassa kunnassa asuvan nuoren näkemys 

Lapsella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin sekä taide- ja kulttuurielämään. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi ratkaista sitä, pääseekö lapsi mukaan.

2. Vapaa-ajanvietolle on oltava turvalliset tilat

Lapset ja nuoret kaipaavat myös turvallisia paikkoja, joissa tavata ja viettää aikaa ilman järjestettyä ohjelmaa. 

Toiveissa ovat esimerkiksi nuorisotilat, leikkipuistot, skeittipaikat ja nuorisotapahtumat. 

Kun yhteiskunta käyttää rahaa yhteisiin tiloihin, kyse ei ole vain seinistä, kentistä tai rampeista. Lapselle kyse on paikasta tavata kavereita ja kuulua joukkoon.

3. Kouluihin pitää panostaa

Lapset haluavat kehittää koulun arkea. Kouluissa yhteiskunnan rahankäyttö näkyy hyvin konkreettisesti: mitä ruokalassa on tarjolla ja mitä koulupäivän aikana voi tehdä. 

Lapset toivovat esimerkiksi parempaa kouluruokaa, enemmän liikuntaa ja taideaineita sekä lisää tekemistä välitunneille. 

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ja oppia. Siksi koulun resurssit ovat myös lapsen oikeuksien kysymys. Kun koulua kehitetään, kannattaa kuunnella niitä, jotka viettävät siellä suuren osan päivästään: lapsia.

4. Julkisen liikenteen pitää toimia ja liikkumisen olla turvallista

Liikkumiseen liittyvät päätökset ratkaisevat lasten arjessa paljon. Pääsenkö harrastukseen tai tapaamaan kavereita? Kulkeeko bussi vielä illalla? Onko koulumatkani turvallinen? 

Lapset toivovat esimerkiksi liikenne- ja katuvaloja, bussien iltavuoroja sekä penkkejä ja katoksia bussipysäkeille. 

Bussiliput on liian kalliita. 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa  
mukana olevassa kunnassa asuvan nuoren näkemys 

Toimiva joukkoliikenne ja turvallinen ympäristö lisäävät lapsen mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti ja osallistua myös silloin, kun hän asuu syrjemmällä tai perheellä ei ole omaa autoa. 

Hyvä talouspäätös näyttää hyvältä myös lapsen korkeudelta 

Kun lasten näkemyksiä tarkastelee yhdessä, niiden läpi kulkee lopulta varsin arkinen asia: mahdollisuus hyvään elämään – kaikille. 

Edulliset harrastukset, maksuttomat yhteiset tilat, toimiva joukkoliikenne ja laadukas koulu voivat tasata lasten erilaisia lähtökohtia ja tukea heidän hyvinvointiaan. 

Jokainen lapsi on yhtä arvokas. Silti yhteiskunnan taloudelliset ratkaisut vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hyvään elämään lapsilla käytännössä on. 

Talouspolitiikan onnistumista ei voi arvioida vain euroissa. On kysyttävä myös, millaisen arjen ja tulevaisuuden päätökset rakentavat lapsille. Siksi lasten näkökulma pitää tehdä näkyväksi myös silloin, kun päätetään rahankäytöstä.