UNICEFin tutkimuskeskuksen suomalainen johtaja: maailman lasten haasteita ei voi ratkoa ilman tutkimusta
Tutkimuksella on olennainen osa lasten haasteisiin vastaamisessa. UNICEFin tutkimuskeskus Innocentia johtava Bo Viktor Nylund tutkii tiiminsä kanssa muun muassa uusien teknologien luomia mahdollisuuksia ja uhkia lapsille.
UNICEFin tutkimuskeskus Innocenti Firenzessä tuottaa uraauurtavaa tutkimusta maailman lapsista. Keskusta johtaa suomalainen Bo Viktor Nylund. Nylund on työskennellyt YK-järjestöille jo yli 30-vuotta.
Istuimme juttelemaan Nylundin kanssa maailman lasten tilanteesta. Tällä hetkellä lapsiin vaikuttaa etenkin kolme suurta megatrendiä: ilmastonmuutos, maailman väestörakenteen muutos ja uudet teknologiat. Niillä tulee olemaan mullistava vaikutus lasten elämään jo lähitulevaisuudessa. Näitä muutoksia ja niihin vastaamista Innocenti tutkii.
Etenkin uudet teknologiat ja digitaaliset muutokset vaikuttavat jo nyt merkittävästi lapsiin. Nylund näkee muutoksissa paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.
Riskinä kiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja epätasa-arvon lisääntyminen
Ihmisoikeusjuristina Nylund on erityisen huolissaan siitä, miten uudet teknologiat vaikuttavat lapsiin.
Monet lasten verkossa kohtaamat asiat voivat heikentää heidän hyvinvointiaan. Kiusaaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä.
Nylundin mukaan vanhempien, yritysten ja hallitusten pitää ottaa enemmän vastuuta ja auttaa lapsia ymmärtämään netin käytön riskejä.
– Yritykset, jotka kehittävät uusia työkaluja, eivät useinkaan ota huomioon sitä, miten voisivat suojella lapsia, jotka käyttävät heidän palveluitaan, Nylund sanoo.
Kyse on usein yksinkertaisista asioista. Esimerkiksi iso osa kehittyvissä maissa asuvista lapsista ei osaa muokata tietosuoja-asetuksiaan.
Sillä millaista sisältöä tekoälyohjelmille tai digitaalisiin työkaluihin syötetään, on paljon merkitystä. Informaatio, jota esimerkiksi tekoälyjärjestelmiin syötetään, on useimmiten hyvin länsimaalaista.
Toinen suuri teknologiaan liittyvä riski on epätasa-arvo. Teknologian mukanaan tuomat muutokset ovat hyvin erilaisia lapsille eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi afrikkalaisilla lapsilla ei ole samanlaista pääsyä uusimman teknologian pariin, kuin lapsilla länsimaissa, eikä myöskään samanlaisia taitoja käyttää sitä.
Teknologian kehittämiseen ja käyttöön liittyy myös erilaisia vinoumia. Sillä millaista sisältöä tekoälyohjelmille tai digitaalisiin työkaluihin syötetään, on paljon merkitystä.
Informaatio, jota esimerkiksi tekoälyjärjestelmiin syötetään, on useimmiten hyvin länsimaalaista. Niillä ei ole samassa määrin tietoa tai kuvastoa muista konteksteista.
– Esimerkiksi jos kysyt tekoälyltä sisällissodasta Sudanissa, saat hyvin eri tasoisen vastauksen, kun jos kysyt toisesta maailmansodasta Euroopassa, Nylund huomauttaa.
Ohjelmia pitääkin kehittää ajatellen kaikkia lapsia, ei vain länsimaalaisia lapsia.
Uutta teknologiaa pitää kehittää eri kulttuurit huomioon ottaen
Toisaalta teknologia voi tarjota suuria mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiskriisin ratkaisemiseen.
Tähän liittyy myös toinen merkittävä megatrendi, väestörakenteen muutos. Toisin kuin Euroopassa, Afrikan maissa lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Ennusteiden mukaan 40 prosenttia maailman lapsista tulee asumaan Afrikassa vuoteen 2050 mennessä. Afrikan maiden koulutusjärjestelmillä ei kuitenkaan ole valmiuksia ottaa vastaan näin suurta määrää oppijoita. Uusien teknologioiden avulla voidaan kuitenkin kehittää välineitä, jotka mahdollistavat paremman oppimisen ja jotka voivat tukea erilaisia oppilaita luokassa.
Jotta uusi teknologia hyödyttäisi mahdollisimman monia, sitä pitää kehittää loppukäyttäjät ja eri kulttuurit huomioon ottaen.
– On monia näkökulmia, joita pitää ottaa huomioon, jotta materiaali resonoi käyttäjissä positiivisesti. Ihan jo se, miltä asiat näyttävät tai kuulostavat, on tärkeää, Nylund kertoo.
Esimerkiksi opetusta tukevia välineitä tulee kehittää ajatellen paikallista opettajaa, sitä miten väline voi tukea häntä työssään.
– Meillä voisi olla opettajan apuna vaikkapa robotti kävelemässä luokassa, joka voisi auttaa lasta, joka ei osaa laskea tai kirjoittaa lausetta oikein, Nylund sanoo.
Nylundin mielestä vastuullisimmat yritykset yrittävät pohtia, miten heidän kehittämiään työkaluja voi käyttää lapsen oikeuksien edistämiseen.
Innocenti on tehnyt esimerkiksi Lego Groupin kanssa yhteistyötä siinä, miten pelaamisella voi vaikuttaa positiivisesti lasten kehittymiseen ja heidän hyvinvointiinsa.
Tarvitaan ymmärrystä ongelmista ja tutkimusta parhaista käytännöistä
Tutkimuksella on merkittävä rooli lasten haasteisiin vastaamisessa ja UNICEFin tekemässä työssä. UNICEF tuottaa suuren osan lapsia koskevista tilastoista ja raporteista, joita käytetään laajasti lapsia koskevaan päätöksentekoon kaikkialla maailmassa. Bo Viktor Nylundin johtaman Innocentin työnä on tehdä lasten ongelmat näkyviksi ja tutkia parhaita käytäntöjä niiden ratkaisemiseksi.
UNICEFilla on ainutlaatuinen positio, josta käsin ratkoa maailman lasten haasteita. Harvalla kenttätoimijalla on omaa tutkimuslaitosta, eivätkä tutkimuslaitokset toisaalta tee perinteisesti laajasti kenttätyötä.
UNICEFilla on ainutlaatuinen positio, josta käsin ratkoa maailman lasten haasteita. Harvalla kenttätoimijalla on omaa tutkimuslaitosta, eivätkä tutkimuslaitokset toisaalta tee perinteisesti laajasti kenttätyötä. UNICEFilta löytyvät nämä molemmat.
– UNICEFilla on sekä ajatushautomo että olemme läsnä ohjelmamaissa. Tämä on harvinainen yhdistelmä, kertoo Nylund.
– Esimerkiksi jos koulutusta tutkivat kollegani suunnittelevat tekevänsä jotain kentällä, he voivat olla suoraan yhteydessä kollegoihinsa ohjelmamaissa ja kysyä heidän näkemyksiään.
Tutkimus vaikuttaa suoraan siihen, millaista ohjelmatyötä UNICEF tekee kentällä. Nylundin mukaan on tärkeää, että siitä, mikä toimii, kerätään todistusaineistoa. Tarkoitus on iteroida, oppia ja muuttaa tekemisen tapoja, jotta päästään laadukkaampiin lopputuloksiin.
– Myös lahjoittajat ovat paljon halukkaampia osallistumaan, kun he ymmärtävät mitä tapahtuu ja että heidän rahansa käytetään hyvin.
