UNICEFin tutkimus: Suomen sijoitus romahti rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa

Suomi sijoittuu vasta 17. sijalle 43 maan joukossa UNICEFin Report Card -tutkimuksessa, jossa tarkastellaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia EU- ja OECD-maissa.

Tuoreessa vertailussa kolmen kärjen muodostivat Alankomaat, Tanska ja Ranska. Heikoimmin sijoittuivat Turkki ja Chile.

Edellisessä vastaavassa UNICEFin vertailussa vuonna 2020 Suomi oli viides.

‒ Suomi on maailman onnellisin maa, mutta tämä tutkimus kertoo toista kuvaa lasten ja nuorten tilanteesta, toteaa Suomen UNICEFin lapsiystävällisen hallinnon päällikkö Sanna Koskinen.

Suomen tulos heikkeni merkittävästi monella mittarilla

UNICEFin tutkimuskeskus Innocentin säännöllisesti ilmestyvissä Report Card -tutkimuksissa tarkastellaan kehittyneiden teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vaihtuvien teemojen valossa.

Tuorein tutkimus osoittaa, että lasten hyvinvointi kääntyi vauraissa maissa laskuun koronapandemian jälkeen. Lapset ja nuoret ovat eläneet viime vuodet arvaamattomassa, monien kriisien maailmassa. Näitä kriisejä ovat koronan lisäksi muun muassa sodat ja konfliktit, ilmastonmuutos ja taloudellinen epävarmuus.

Tutkimus asettaa maat paremmuusjärjestykseen analysoimalla hyvän lapsuuden toteutumista kolmen teeman kautta. Teemat ovat mielenterveys, fyysinen terveys ja elämäntaidot.

Vuoteen 2020 verrattuna Suomen tulos laski merkittävästi kolmella mittarilla kuudesta. Heikentymistä tapahtui nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia tarkastelleissa mittareissa.

Ainoastaan lapsikuolleisuusmittari osoitti Suomessa myönteistä kehitystä. Elämäntyytyväisyys ja sosiaaliset taidot pysyivät jokseenkin ennallaan.

Nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet hälyttävästi

Suomi sijoittui tutkimuksessa kolmen heikoimman maan joukkoon, kun tarkastellaan 15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä.

Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen on huolissaan nuorten itsemurhien määrän kasvusta Suomessa.

‒ Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa nuoret ottavat nyt viime vuoteen verrattuna tuplasti useammin yhteyttä tilanteissa, joissa ovat yrittämässä itsemurhaa. Asiakkaistamme vain joka kolmas kertoo kokevansa, että elämällä on tarkoitus tai että saa apua silloin kun sitä tarvitsee, Virtanen kertoo.

‒  Nuoret itse toivovat, että he saisivat tarvitsemaansa apua mahdollisimman nopeasti ja että ihmiset palveluissa eivät koko ajan vaihtuisi.

UNICEFin tutkimuksen mukaan kasvua nuorten itsemurhien määrissä tapahtui 17 maassa. Kansainvälisesti itsemurha on 15–19-vuotiaiden neljänneksi yleisin kuolinsyy.

Elämäntyytyväisyyden lasku on tutkimuksen mukaan merkittävä trendi EU- ja OECD-maissa: se laski huomattavasti 14 maassa 32 vertailukelpoisesta maasta.    

Suomessa lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys laski kaksi prosenttiyksikköä.  

Lasten hyvinvointia on kehitettävä kokonaisvaltaisesti

‒ Report Card -tutkimuksen mittareilla Suomea ei voi pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana. Tutkimuksen tulokset on otettava vakavasti, Sanna Koskinen sanoo.

‒ Lasten ja nuorten elämä on yhteydessä heidän lähiyhteisöihinsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. Heidän hyvinvointiaan on kehitettävä kokonaisuutena. Eri alojen päättäjien ja viranhaltijoiden on löydettävä yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuten mielenterveyttä, oppimista ja fyysistä terveyttä.

Myös lasten ja nuorten omia näkemyksiä ja kokemuksia on kuultava ja otettava huomioon, kun kehitetään palveluja ja kun tehdään heitä koskevia päätöksiä.

Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatava pikaisesti kuntoon ja lapsiperheköyhyyttä ehkäistävä järjestelmällisesti kaikin keinoin.

‒ Hyvä lapsuus jokaiselle lapselle on paras mahdollinen investointi koko Suomen tulevaisuuteen. Järjestelmällisillä ja päättäväisillä toimilla voimme vielä kääntää tämän huolestuttavan kehityksen suuntaa, Koskinen toteaa.