UNICEF: Ottawan miinasopimuksesta irtautuminen osoittaisi välinpitämättömyyttä lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita kohtaan
Suomen UNICEF on jättänyt lausunnon hallituksen esitykseen Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta. UNICEFin mukaan esitys ei huomioi lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiot, mukaan lukien sopimukseen sitoutuneen Suomen, kunnioittamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä, joilla on vaikutuksia lapsiin sekä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin suojellakseen ja hoitaakseen lapsia, joihin aseellinen selkkaus vaikuttaa.
– Hallituksen esitysluonnos osoittaa suurta välinpitämättömyyttä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita kohtaan, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
– Esityksessä on jätetty huomiotta myös lapsen oikeuksien sopimuksen velvoite siitä, että lapsia koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etua. Lapset ovat ainoa ihmisryhmä, joiden etu velvoitetaan ottamaan ensisijaisesti huomioon kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen edun huomiointi edellyttää lapsivaikutusten arviointia, ja tätä ei ole esityksessä tehty.
Miinojen vastuullista käyttöä ei ole
UNICEF on huolissaan siitä, että esityksen perusteella miinojen mahdollinen vastuullinen käyttö jää epäselväksi. Luonnoksessa esitetyt keinot siviiliväestön suojelemiseksi ovat samoja, joita käytetään maissa, joissa miinoja on tälläkin hetkellä maastossa, ja joissa siviiliuhrien määrä on suuri.
Henkilömiinat eivät erota siviiliä sotilaasta. 84 prosenttia henkilömiinojen uhreista on siviilejä, joista noin 40 prosenttia on lapsia.
Inka Hetemäki, Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja
– UNICEF tekee työtä maissa, joissa on miinoja ja kouluttaa lapsia ja lasten kanssa työskenteleviä aikuisia miinojen vaaroista, mutta vahinkojen välttäminen on etenkin lapsille todella vaikeaa.
Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisten miinoittamassa Pohjois-Suomessa kuoli 205 siviilihenkilöä ja kymmeniä miinanraivaajina työskennelleitä ihmisiä vuoteen 1949 mennessä. Kaikista kuolleista siviileistä 57 oli lapsia.
– Esitysluonnoksessa ei ole realistisesti arvioitu, miten vastaava voitaisiin tällä kertaa välttää, Hetemäki toteaa.
Vaikutukset kansainväliseen humanitaarisen oikeuden järjestelmään
Esityksessä todetaan, että perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia syntyisi vasta, jos Suomi päättäisi ottaa jalkaväkimiinat käyttöön. Historiallinen irtautuminen sopimuksesta aiheuttaisi kuitenkin itsessään välillisiä perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia, sillä se rapauttaisi koko kansainvälistä humanitaarisen oikeuden järjestelmää.
– Jo se, että jalkaväkimiinojen aiheuttamat kuolemat ja loukkaantumiset ovat vähentyneet 40 prosentilla Ottawan sopimuksen hyväksymisen jälkeen, kertoo siitä, että sopimuksen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset ovat suuret, perustelee Hetemäki.
Ei ole olemassa sellaista teknologiaa, joka pystyisi erottamaan lasta sotilaasta, tai koulubussia tankista.
Esitys irtautua Ottawan sopimuksesta on myös ristiriidassa Suomen hallitusohjelman kanssa, jossa todetaan, että ”monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä”.
Myös kansainvälinen UNICEF on erittäin huolissaan Suomen ja neljän muun maan aikeista irtautua miinasopimuksesta. UNICEFin mukaan ei ole olemassa sellaista teknologiaa, joka pystyisi erottamaan lasta sotilaasta, tai koulubussia tankista.
