Suomen lasten hyvinvoinnin suunta on mahdollista kääntää järjestelmällisillä toimilla ja yhteistyöllä

Suomessa asuu yli miljoona alle 18-vuotiasta. He ovat eläneet viime vuodet arvaamattomassa, monien kriisien maailmassa. Lisäksi muun muassa lapsiperheköyhyyden lisääntyminen sekä mielenterveysongelmat varjostavat lasten tulevaisuuden näkymiä Suomessa. 

Suomen UNICEF kokosi eri tahojen asiantuntijoita ja vaikuttajia pyöreän pöydän tilaisuuteen 26.8. pohtimaan konkreettisia toimia, joiden avulla lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan parantaa yhdessä sekä valtion tasolla että hyvinvointialueilla ja kunnissa. 

Keskustelun pääteemat olivat mielenterveys, fyysinen terveys sekä oppimistulokset. Lopputuloksena syntyi joukko ratkaisuehdotuksia, joita eri toimijat voivat jatkossa hyödyntää omassa työssään. 

Miten lapset ja nuoret Suomessa voivat juuri nyt? 

Moni lapsi Suomessa voi hyvin, mutta osa voi entistä huonommin. Suomen UNICEFin alkuvuonna 2025 toteuttama nuorten kysely kertoo, että mielenterveyden haasteet, kiusaaminen, syrjintä ja päihteiden käyttö heikentävät liian monen nuoren hyvinvointia. 

Tuoreessa UNICEFin rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa puolestaan Suomi on pudonnut viidessä vuodessa sijalta 5 sijalle 17. Syitä tälle ovat nuorten itsemurhien kasvu, lasten ylipainon kasvu ja oppimistulosten lasku. 

Nuoret kaipaavat tukea sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen 

UNICEFin järjestämään keskusteluun osallistuivat myös Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijanuoret Nazia ja Ade, jotka korostivat, että lapset ja nuoret tarvitsevat tukea sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelemisessa. Lisäksi nuoret toivoivat aikuisilta kunnioittavia kohtaamisia. 

Nazia ja Ade nostivat esiin erityisesti erilaisten kriisien, esimerkiksi koronaviruspandemian, vaikutukset lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehitykseen. Nuoret ilmaisivat myös huolensa lasten ja nuorten mediankäytöstä. Heidän mukaansa esimerkiksi sosiaalinen media on monille nuorille paikka, johon paetaan todellisuutta. 

Keskustelussa osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten näkemyksiä tulisi eri tahoilla kuunnella yhä paremmin.  

Parhaat ratkaisut lasten hyvinvoinnin parantamiseksi kehitetään yhdessä 

Lasten hyvinvoinnin suunta on huolestuttava, mutta se on mahdollista kääntää järjestelmällisillä toimilla.  

Keskustelussa syntyi paljon oivaltavia huomioita ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia eri teemoihin liittyen. Keskeisiä näkökulmia: 

• Lasten mielenterveyden tukemisessa keskiössä ovat esimerkiksi lapsiperheköyhyyden ehkäisy, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuus, kiusaamisen ehkäisy sekä vanhemmuuden tukeminen. 
• Lasten ja nuorten fyysistä terveyttä edistävät monet eri tekijät, esimerkiksi perheiden sosioekonomisen tilanteen huomiointi päätöksissä, lapsilähtöinen kaupunkisuunnittelu, monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä voimavarakeskeinen työskentelyote.  
• Oppimistulosten paraneminen vaatii esimerkiksi opiskelutaitojen tukemista, yksilöitä motivoivia tukitoimia sekä yhteiskunnallisia muutoksia ja järjestelmien optimointia. 

Lisäksi keskustelussa painotettiin, että lasten ja nuorten omia näkemyksiä ja kokemuksia on kuultava ja ne on otettava huomioon, kun kehitetään palveluja ja kun tehdään heitä koskevia päätöksiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kokemuksiin.  

Keskustelun ratkaisuehdotusten pohjalta eri alojen päättäjillä ja viranhaltijoilla on mahdollisuus löytää yhdessä toimintamalleja, jotka tukevat lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toivo ja usko hyvään tulevaisuuteen tulee säilyttää ja välittää lapsille ja nuorille. 

Hyvä lapsuus jokaiselle lapselle on investointi koko Suomen kestävään tulevaisuuteen.